Kestävän elämäntavan ohjelma

Antti ihmetteli Kestävän elämäntavan ohjelman paperinmakuisuutta (HäSa 1.12) Antin, ja muidenkin kotikaupunkimme tulevaisuudesta kiinnostuneiden kannattaa lukea ohjelma Kommentorilta. Kestävä elämäntapa on keskeinen ja välttämätön osa koko kaupungin kehitystä ja elinvoimaan kasvamista. Kestävä elämäntapa kattaa koko inhimillisen elämän kirjon, ja ohjelmassa on konkreettisia toimenpiteitä lähtien jätteiden lajittelusta, pyöräilyn edistämisestä energiansäästämiseen. Antin kaipaama pysäköinti on myös osa kestävää liikkumista. Keskitetyt pysäköintiratkaisut tutkitusti vähentävät kaupunkikeskustojen päästöjä. Ja mitä sieltä puuttuu, voi nyt jokainen käydä lisäämässä Kommentoria käyttäen. Sitä varten se on kaiken kansan nähtävillä, ennen päätöksentekoa.

Sari Rautio
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Hämeenlinna
Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomien Mielipide-sivulla.

*

Kuntien uudistamisen tarve ja vaikeus

Kaupunginvaltuutettu Akaalta, Esko Lapinleimu kirjoitti hyvin Häsan vierailijapalstalla 28.11.13 kuntien uudistamisen tarpeesta ja vaikeudesta. Myös kuntien edunvalvoja Kuntaliitto sai ansaittua kritiikkiä. Kuntien tehtävien purkaminen ja eteenkin normien keventäminen on välttämätöntä kestävän kuntatalouden saavuttamiseksi. Ministeriöt eikä edes Kuntaliitto ole pystynyt vielä tekemään selkeitä listoja mistä voitaisiin tinkiä. Kuvaavaa on, että suurin normittava ministeriö STM tuli syksyn aikana esiin ainoastaan lisävelvoitteilla ksylitolin hankkimisen siirtämiseksi kunnan vastuulle.

Yhteinen ymmärrys on että nykymenolla ei voida jatkaa. Ongelmana on, että suunnanmuutos julkisen vallan tehtävien jatkuvasta lisäämisestä vastuun siirtämiseen yksilöille on vaikea, ja haastavaa. On uskallettava sanoa että kunnan tarjoamat palvelut vähenevät. Ihmisten, asukkaiden oma vastuu lisääntyy. Poliittisesti korrektimpaa on puhua osallisuuden lisäämisestä ja valinnanvapauden kasvattamisesta. Yhtä kaikki, se että joku on vaikeaa, ei ole syy jättää tekemättä. Kuntaliitto on tänäänkin koolla asian äärellä, ja etsii yhdessä ratkaisuja. Tuottavuus, kuntien kustannustietoisuus ja vapaus palveluiden tuotantotapojen toteuttamiseen ovat asioita joiden on oltava täyttä totta. Samalla kansalaisten oma vastuu palveluistaan kasvaa. Kuntaliiton mielestä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen on välttämätöntä, jotta turvataan kuntien mahdollisuudet turvata peruspalvelut kuntalaisille joustavasti ja tehokkaasti.

Sari Rautio
Kuntaliiton hallituksen jäsen (kok)
Hämeenlinna
Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomien Mielipide-sivulla.

*

Hämeenlinnan seutu voi menestyä alueellisessa kilpailussa

Valtiotieteen tohtori Timo Aro julkaisi syyskuussa 25 suurimman seudun alueellisen kilpailukykyanalyysin. Hän analysoi vuosien 1995, 2000, 2008 ja 2012 välistä muutosta bruttokansantuloon, työllisyyteen, väestökehitykseen, kuntien talouteen ja asukkaiden koulutukseen liittyvän kymmenen muuttuja avulla.

Hämeenlinnan seutu sijoittui vertailussa kahdeksanneksi vuonna 1995. Vuosina 2000 ja 2008 Hämeenlinnan seutu oli seitsemäs ja viime vuonna kymmenes.

Aron analyysin perusteella voi tehdä monenlaisia päätelmiä.

Seppo Rehunen kirjoitti Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 28.9.2013 julkaistussa kolumnissaan, että Hämeenlinnan seutukunta hukkasi kilpailukykynsä.

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen kyseenalaisti Aron analyysin maakuntien kilpailukyvystä Kainuun Sanomissa 20.8.2013 julkaistussa vieraskirjoituksessaan. Malinen kirjoittaa, että oikeisiin johtopäätöksiin ja valintoihin pääsemiseksi tarvitaan asiantuntevaa aluetalousanalyysiä – ei tarkoitushakuisia selvityksiä.

Aro itsekin kertoo analyysinsa alussa, että kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Hänen mukaansa tulokset ovat aina osittain keinotekoisia ja suhteellisia.

Suomen Kuntaliiton vuonna 2001 ilmestyneessä julkaisussa Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä Tampereen yliopiston aluetieteilijät pohtivat alueiden kilpailukykyä yritysten, inhimillisten voimavarojen, asuin- ja elinympäristön laadun, instituutioiden ja toimivan kehittäjäverkoston, verkostoihin kuulumisen, infrastruktuurin ja imagon näkökulmasta.

Aluetieteilijät Markku Sotarauta ja Juha Kostiainen paneutuivat Hämeenlinnan seudun mahdollisuuksien tarkasteluun vuonna 2001 ilmestyneessä julkaisussaan Näytön paikka – Hämeenlinnan seudusta Suomen johtava täydennyskoulutuskaupunki.

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen hyväksyivät neljä vuotta sitten Metropolialueen kilpailukykystrategian. Strategian neljä painopistettä ovat huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen, hyvän elämänlaadun sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön rakentaminen, käyttäjälähtöisten innovaatioympäristöjen vahvistaminen ja julkisten hankintojen kehittäminen sekä metropolialueen kansainvälistyminen ja kytkeytyminen globaaleihin verkostoihin.

Tutustumalla Aron analyysin taustalla oleviin tilastoihin sekä vertaamalla niitä aluetieteilijöiden pohdintoihin sekä Metropolialueen kilpailukykystrategian valintoihin pääsemme pintaa syvemmälle.

Tutkinnon suorittaneiden ja akateemisten osuudessa Hämeenlinnan seutu etenee hienosti yliopistopaikkakuntien vanavedessä. Akateemisten osuudessa Hämeenlinnan seutu on jopa Joensuun ja Lappeenrannan seutuja edellä. Lappeenrannan seutu jää Hämeenlinnan seudun taakse myös tutkinnon suorittaneiden määrässä.

Muuttovoittotilastossa Hämeenlinnan seutu oli ensimmäinen ja väestönlisäystilastossa viides vuonna 2008 eli silloin, kun asumismahdollisuuksia oli monipuolisesti tarjolla.

Työllisyysasteessa Hämeenlinnan seutu sijoittui viidenneksi vuonna 2012. Työttömyysaste oli kuudenneksi pienin.

Asukasta kohden lasketussa bruttokansantuotteessa Hämeenlinnan seutu ylsi seutukunnista toiseksi parhaaseen kasvuun vuosien 1995 ja 2010 välisenä aikana.

Hämeenlinna seudun mahdollisuudet pärjätä seutujen välisessä kilpailussa ovat edelleen hyvät. Mahdollisuudet pitää vain hyödyntää rohkeasti eteenpäin katsoen.

Meistä itse kukin voi edistää Hämeenlinnan seudun kilpailukykyä kehumalla asuinseutumme keskeistä sijaintia, hienoa elinympäristöämme sekä seudulla asuvien ihmisten osaamista ja viisautta muualla Suomessa asuville tuttavillemme.

Imagohan liittyy jokaiseen kilpailukyvyn peruselementtiin. Ja me kaikki luomme tuota imagoa kirjoituksillamme ja puheillamme.

Keijo Suomalainen
Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestön puheenjohtajana
Kirjoitus on julkaistu 23.11.2013 ilmestyneessä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten numerossa.

*
Kaupunginvaltuutettujen yhteystiedot

Antti ihmetteli Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettujen yhteystietojen vähyyttä (HäSa 20.10) Jaan ihmetyksen. Valtuutetuilta on pyydetty sekä yhteystietoja että sidonnaisuuslomakkeen täyttämistä. Valtuutetuista on laitettu kaupungin nettisivuille ne tiedot, jotka he itse ovat antaneet julkaista. Emme voi täyttää tietoja nettiin ilman heidän suostumustaan. Vähintään yksi yhteystieto olisi hyvä kaupunkilaisten avoimen yhteydenpidon kannalta, helpottaisipa se myös luottamushenkilöiden keskinäistä yhteydenpitoa.

Samaten sidonnaisuudet näyttivät kiinnostavan vaalien alla, ja varmasti edelleen. Sidonnaisuuslomake on täytettävissä myös nettisivuilla. Antin myös kaipaamat valokuvat löytyvät jokaisen valtuutetun osalta jo nyt.

Toivomme siis yhdessä Antin kanssa valtuutetuilta sitä avoimuutta ja aktiivisuutta.

Sari Rautio
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Hämeenlinna

*

Palvelusetelin mahdollisuudet kannattaa hyödyntää

Jyväskylän kaupunki on onnistunut menestyksellisesti hyödyntämään palvelusetelin mahdollisuudet kunnallisia palveluja järjestäessään. Oulusta kantautuu yhtä mairittelevia viestejä. Myönteisistä kokemuksista huolimatta palvelusetelin käyttöönotto etenee kunnissa nihkeästi.

Jyväskylän kaupunki kertoo säästäneensä palvelusetelin käytöllä varojaan liki kaksi miljoonaa euroa viime vuonna. Palvelusetelin käyttäminen on synnyttänyt Jyväskylään uusia palveluja tuottavia yrityksiä. Palvelusetelin käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä yrityksiltä hankkimiensa palvelujen laatuun sekä mahdollisuuteen päättää, keneltä he palvelut hankkivat. Kaupungin oma palvelutuotanto on tehostunut ja laatu parantunut.

Jyväskylä on käyttänyt palvelusetelejä vuodesta 2004 lähtien. Nykyään kaupunki hankkii palveluseteleillä palveluja kymmenellä miljoonalla eurolla. Palvelujen tuottajia on kaksisataa.

Hämeenlinnassa Kokoomuksen valtuustoryhmä uudisti viime vuoden syyskuussa valtuustoaloitteensa, että kaupunki tekisi selvityksen seudullisen palvelusetelin käyttöönotosta. Ryhmä perusteli aloitettaan muun muassa sillä, että palveluseteli lisää kuntalaisten valinnanvapautta ja vaikutusmahdollisuuksia. Ryhmän mukaan seteli voi parantaa myös palvelujen saatavuutta, purkaa jonoja, parantaa laatua, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien ja yksityisten palvelutuottajien yhteistyötä.

Kesäkuussa kaupunginhallitus antoi valtuustolle vastauksensa aloitteesta. Vastauksessa kerrottiin, että kaupunki on käyttänyt tai suunnitellut käyttävänsä palveluseteliä kotihoidossa, omaishoidon vapaassa ja omaishoidon palveluna myönnetyissä palveluissa, tehostetussa palveluasumisessa, avoimessa päivähoidossa ja päivähoidossa. Vastauksesta ilmeni myös että, kukin lautakunta päättää palvelusetelin käytöstä omien palveluiden järjestämisessä.

Syyskuussa julkisuutteen ponnahtaneen Jyväskylän ja Oulun myönteiset kokemukset palvelusetelin käytöstä antavat hyvän perusteen edistää palvelusetelin käyttöönottoa entistä aktiivisemmin. Seudullinen palveluseteli olisi jo merkittävä askel kohti palvelurakenneuudistusta. Palvelusetelillä voidaan tehostaa toimintaa ja saada palvelut järjestettyä aiempaa taloudellisemmin.

Toivoa palvelusetelin mahdollisuuksien laajaan hyödyntämisestä antaa kaupungin vuosille 2014 – 2020 laatima strategia, jossa kaupunki on nimennyt päämääräkseen kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut. Palveluseteliä käytettäessä kaupunkilainen pääsee valinnoillaan kilpailuttamaan kaupunkia ja yksityisiä palveluntuottajia. Tällöin hän löytää aivan varmasti hyvää arkielämäänsä tukevat palvelut.

Kriittiseksi menestystekijäkseen kaupunki on nostanut strategiassaan vaikuttavat, tehokkaat, kokonaistaloudelliset ja laadukkaat palvelut. Palvelusetelin käytön laajentaminen edistäisi näiden tavoitteiden saavuttamista merkittävästi.

Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestö kysyi Elomessuilla messuvieraiden kantaa kunnallisten palvelujen tuottajaan. Peräti 87 prosenttia liki seitsemästäsadasta vastaajasta kannatti vaihtoehtoa, jossa kunnallisia palveluja tuottavat sekä kunta että yksityiset yritykset.

Mielipide on vahvan kannanotto Hämeenlinnassakin käytettävän monituottajamallin puolesta.

Kuntien asukkaat haluavat vaihtoehtoja. Niitä päättäjien on heille suotava.

Keijo Suomalainen
Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestön puheenjohtajana
Kirjoitus on julkaistu 28.9.2013 ilmestyneessä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten numerossa.

*

Tavoitettavuus on luottamushenkilön hyve

Luottamustehtävässä toimivan henkilön vaikutusvalta perustuu vaalissa saatuun kannatukseen. Kannatuksena hän on hankkinut kertomalla mahdollisille äänestäjilleen, kuinka hän aikoo hoitaa sen yhteisön asioita, jonka luottamustehtävään hän pyrkii. Koska luottamushenkilö on saanut valtuutuksen häntä äänestäneiltä henkilöiltä, hän on sitoutunut edistämään heidän etuaan.

Vaalisalaisuus tekee valtuutustarkastelun mielenkiintoiseksi. Luottamushenkilö ei tiedä, kuka häntä on äänestänyt. Kunnallisvaaleissa kuka tahansa kunnan äänivaltainen asukas on voinut äänestää ketä tahansa ehdokkaana ollutta henkilöä. Tällöin jokainen kunnalliseen luottamustehtävään valittu henkilö on sitoutunut hoitamaan kuntansa asioita niin, että kuntalaisten ja kunnan etu toteutuu.

Olen saanut kuunnella vuoden 2008 kunnallisvaaleista lähtien hämeenlinnalaisten mielipiteitä kunnallisten asioiden hoitamisesta. Pääosa tapaamistani hämeenlinnalaisista antaa myönteistä palautetta Hämeenlinnan kunnallispolitiikasta. He sanovat, että Hämeenlinnan pitää pysyä kehityksessä mukana, jotta se pystyy tulevaisuudessakin huolehtimaan kuntalaistensa palveluista. Monet vertaavat nykyistä tilannetta aikaan, jolloin Hämeenlinnassa ei kuulemma tapahtunut mitään. Nykyinen vireä ja kehittyvä kaupunki on heidän mielestään ehdottomasti parempi.

Muutama henkilö on sanonut, että Hämeenlinna muuttuu liian vauhdikkaasti ja hallitsemattomasti. Heidän mielestään Hämeenlinna satsaa liian paljon varojaan kaikenlaiseen turhaan ja vaarantaa peruspalvelut. Tovin keskustelujen aikana on käynyt ilmi, että tällaista palautetta antavat henkilöt eivät ole hahmottaneet, mikä on ollut kaupungin ja mikä yksityinen hanke.

Kyky kohdata kunnan asukkaita sekä keskustella heidän kanssaan on yksi kunnallista luottamustehtävässä toimivan henkilön tärkeimmistä ominaisuuksista. Kun henkilö vielä osaa kertoa asioista ymmärrettävästi sekä ymmärtää myös kuntalaisen viestin, perusta luottamustehtävän hoitamiseen on hyvä. Enää tarvitaan vain se, että kunnallista luottamustehtävää hoitava henkilö jalkautuu kuntalaisten keskuuteen tai on ylipäätään heidän tavoitettavissaan.

Olen nyt viisi vuotta seurannut tarkasti kunnallisten luottamushenkilöiden toimintaa Hämeenlinnassa. Luottamushenkilöt eivät mielestäni liiku riittävästi kuntalaisten keskuudessa. Moni heistä ajattelee, että omien todennäköisten äänestäjien tapaaminen riittää yhteydenpidoksi. Luottamushenkilön pitää kuitenkin olla jokaisen kuntalaisen tavoitettavissa. Liian monelta luottamushenkilöltä puuttuvat yhteystiedot kaupungin nettisivuilta.
Elomessut järjestetään viikon päästä Hämeensaaressa. Messujen nettisivulla olevan luettelon mukaan messuille osallistuvat kaikki Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa vaikuttavat puolueet. Nyt onkin oiva hetki haastaa Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston jäsenet tapaamaan kuntalaisia.

Kokoomus on Toivo-tupineen ja -telttoineen sekä Korva-kahviloineen profiloitunut puolueeksi, joka kuuntelee ihmisten mielipiteitä. Keväästä saakka kokoomusväki on myös luvannut ottaa kuulemastaan opiksi. Mielipiteiden kuunteleminen pitäisi olla meille kokoomuslaisille tuttua puuhaa, mutta rohkenen julkisesti tunnustaa, että meidänkin joukosta löytyy muutama ”ujo”. Siispä tuo haaste koskee yhtälailla omaa väkeämme.

Hämeenlinnalaisille sekä myös naapurikuntien asukkaille tarjoutuu nyt oiva tilaisuus tuoda julki mielipiteensä kunnallisten asioiden hoitamisesta. Tulkaa ihmeessä tapaamaan Vanajaveden rantaan Paasikiventien ja uimahallin pysäköintialueen välille telttansa pystyttäneitä kunnallispolitiikkoja.

Keijo Suomalainen
Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu 3.8.2013 ilmestyneessä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten numerossa.

*

Kenestä kaupunginjohtaja?

Kaupunginjohtajan valinta on herättänyt keskustelua, eikä ihme, onhan kyse kaupungin ykkösvirasta. Kokoomuksen valtuustoryhmän ehdokas Juha Isosuo on tehnyt ansiokkaasti ja sitoutuneesti työtä kaupungin hyväksi jo pitkään. Olisimme halunneet hänestä kaupunginjohtajan. Valitettavasti jouduimme toteamaan, että valtuustoryhmän omat äänet eivät siihen riitä. Oli siis valittava toinen etenemistapa.

Henkilökohtaisten ominaisuuksien ohella ryhmämme päätökseen vaikutti Timo Kenakkalan halu jatkaa kaupungin dynaamista kehitystä. Hämeenlinna ei selviä tulevista vuosista yksinomaan säästämällä. Meidän on saatava kaupunkiin uusia yrityksiä, työpaikkoja ja asukkaita. Vain näin voimme kartuttaa verotuloja kaupungin kassaan ja turvata hyvät peruspalvelut kuntalaisille.

Kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien valtuustoryhmät tekivät sopimuksen asiasta. Tähän sopimukseen sisältyy vaihdoksia kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistoissa. Yhteisymmärrys vallitsee myös isoista kehityshankkeista, kuten keskustan kehittäminen ja Engelinrannan rakentaminen. Sen sijaan toriparkista ei ole sovittu.

Kokoomuksen valtuustoryhmä teki päätöksen vaalitaktiikasta yhdessä, ei kenenkään itsevaltaisella päätöksellä.

Kaupunkimme sai hienon johtajakaksikon, Timo Kenakkalan ja Juha Isosuon johdolla Hämeenlinnan kehitys jatkuu.

Katriina Laaksonen
Kokoomuksen valtuustoryhmän pj.

*

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointia

Kuntaliiton hallitus hyväksyi kaksi vuotta sitten suosituksen vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa. Suosituksen tarkoitus on saada virkamiehet ja luottamushenkilöt tarkastelemaan kunnallisten luottamuselinten päätösten vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja tulevaisuutta ennakoiden.

Arvioinnin tekemistä varten asioita valmistelevien virkamiesten pitäisi laatia useampia ratkaisuvaihtoehtoja. Vähintäänkin pitäisi kertoa, mitkä ovat seuraukset, ellei päätöstä tehdä. Suositukseen liittyvä opas kertoo yksityiskohtaisesti, kuinka ennakkoarviointia tehdään.

Vaikka virkamiehet eivät olisikaan laatineet useita ratkaisuvaihtoehtoja luottamushenkilöiden päätettäväksi, luottamuselimissä syntyy keskustelua päätöksen vaikutuksista. Luottamushenkilöt saattavat jopa esittää päätettäväksi toisin kuin esittelijä esittää.

Keskustelussa on hyvää se, että luottamishenkilöt saavat kertoa mielipiteensä päätettävästä asiasta. Monasti keskustelu kuitenkin rönsyilee reippaasti ja asia saa höysteekseen siihen kuulumattomia seikkoja. Osaavatpa jotkut luottamushenkilöt ohjata keskustelun kokonaan sivuun itse asiasta pönkittääkseen omia tai jonkun yksittäisen ryhmän pyrkimyksiä.

Hämeenlinnan kaupungin päätöksenteosta löytyy tuore esimerkki siitä, millaista päätöksen vaikutusten tarkastelu ei ainakaan saa olla. Jotkut päättäjät halusivat lykätä Pullerin urheilutalon rakentamisen seuraavalle valtuustokaudelle sen vuoksi, että kaupungin ei pidä heikon taloudellisen tilanteensa vuoksi rahoittaa urheilutalon rakentamista.

Taloudelliseen tilanteeseen ja velan määrään vetoaminen on yksinkertaista. Jokainen ymmärtää, kuinka kova taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen ihmisen kohtalo on. Tosin sitä ei kukaan tohtinut kertoa, kuinka kaupunki saa lainaa ja vielä varsin edullisilla ehdoilla, kun velkaiselta ihmiseltä se pääsääntöisesti evätään.

Lykkäämistä vaatineet päättäjät unohtivat myös, millä tavalla kaupunki on aikonut hyödyntää Hämeensaaren alueen houkuttelevuuden asuinpaikkana. Engelinrannaksi nimetyn kaupunginosan toteuttaminen ei ollutkaan niin merkittävä hanke, että se toteuttamista olisi voinut edistää elinkaarensa loppuun päätyneen Hämeenkaaren purkamisella.

Lisäksi unholaan jäi, mitä vaikutuksia uudella urheilutalolla on hämeenlinnalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Nykyajan vaatimusten mukainen sisäliikuntatila innostaa liikkumaan aivan eri tavalla kuin nuhjuinen Hämeenkaari. Liikkumisen mahdollistavaa tilaakin uudessa hallissa on 1,8 kertaa enemmän kuin Hämeenkaaressa.

Jokainen liikuntaan sijoitettu euro säästää tutkimusten mukaan 3,2 euroa hoitokustannuksia. Tutkimukset kertovat myös, että yhteiskunnan liikuntaan sijoittamat varat luovat sijoitettuun summaan verrattuna viisinkertaiset markkinat. Pullerin urheilutalon taloudelliset vaikutukset ovat vielä suuremmat, koska taloa on tarkoitus käyttää myös messutoimintaan.

Kaupunginvaltuuston enemmistö ymmärsi Pullerin urheilutalon rakentamisen merkityksen kokonaisvaltaisesti. Pullerin, Rinkelinmäen ja Ahveniston alueelle syntyy liikuntapaikkojen keskittymä, jossa hämeenlinnalaiset voivat monipuolisesti liikkua ja harrastaa. Hämeensaareen kaupunki luo asuinalueen, joka houkuttelee uusia asukkaita ja veronmaksajia.

Tällaisia tulevaisuuteen luotaavia päätöksiä Hämeenlinna tarvitsee pysyäkseen mukana koko ajan kovenevassa kuntien välisessä kilpailussa.

Keijo Suomalainen
Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu 1.6.2013 ilmestyneessä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten numerossa.

*

Kokoomuksen kunnallisjärjestö: Hämeenlinnan kaupungille palvelujen järjestämissuunnitelma

Hämeenlinnan kaikkien puolueiden valtuustoryhmien allekirjoittamassa Hämeenlinna 2013 – 2016 valtuusto-ohjelmassa mainitaan, että Hämeenlinnan palvelu- ja hankintastrategia uudistetaan paikallisuutta, alueen työllisyyttä, elinvoimaa ja kestävää kehitystä painottaen. Nykymuotoisessa toimintojen ohjausjärjestelmässä se tarkoittaa, että parhaillaan uudistettavana olevan kaupunkistrategian ohella laaditaan päivitetty palvelujen järjestämisohjelma.
Palvelujen järjestämisohjelman laatiminen on syytä aloittaa mahdollisimman nopeasti, koska kaupungin omana työnä tuottamien palvelujen ohella kaupunki on myös merkittävä tuotteiden ja palvelujen ostaja.
Palvelujen järjestämisohjelmaa laadittaessa tulee pitää merkittävänä oman alueen elinvoimaisuuden edistämistä ja tähän tulevaisuudenkuvaan liittyen on syytä määritellä, mitä hankinnoissa pidetään tärkeänä ja minkälaisia tuotteita ja palveluja kaupunki hankkii.
Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on noussut esiin esimerkiksi kotimaassa tuotettu ruoka, koska suomalaiset haluavat syödä suomalaista ruokaa. Ruoan kotimaisuus on merkittävä jo siitäkin syystä, että kunnat tarjoavat vuosittain mm. kouluissa, päiväkodeissa, vanhusten hoitolaitoksissa ja sairaaloissa useita satoja miljoonia aterioita ja suomalaisen elintarvikeketjun työllistävä vaikutus on suuri.
Palvelujen järjestämisohjelman tulee ottaa huomioon riittävän tarkasti määritellyt hankittavien tuotteiden laatukriteerit, jotka ovat hankinnoista päätettäessä hinnan ohella merkityksellisiä.

Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestö
Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestön julkilausuman Hämeenlinnan kaupungin palvelujen järjestämisestä. Kunnallisjärjestö hyväksyi julkilausuman 29.4.2013 pitämässään kevätkokouksessa.

*

Pietikäinen vaatii Sipilältä selvitystä Keskustan EU-linjasta

Keskustan EU-linja on europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok.) mukaan ristiriitainen ja äänestäjiä harhaanjohtava.

Pietikäinen vaati vappupuheessaan Hämeenlinnassa ja Vantaalla keskustan puheenjohtajaa Juha Sipilältä selvitystä puolueen EU-linjasta: ajaako keskusta radikaalia linjanmuutosta Suomen nykyiseen EU-politiikkaan vai olisiko se mahdollisena hallituspuolueena valmis jatkamaan nykyistä aktiivista EU-politiikkaa?

– Eräiden keskusta-aktiivien piirissä on satunnaisen hyvän galluptuloksen perusteella jo ryhdytty rakentamaan uutta perussuomalaisten ja keskustan yhteistyön varaan rakentuvaa EU-skeptistä hallitusta, Pietikäinen arvioi.

Toisaalta keskustan piiristä on muun muassa europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen puheenvuoroissa vaadittu hallitusta ajamaan EU:ssa esimerkiksi tehokkaampia veroparatiisien ja harmaan talouden vastaisia toimia. Samaa on myös puheenjohtaja Sipilä vaatinut.

Nämä avaukset ovat Pietikäisen mukaan hyvin kannatettavia, mutta tehokkaimpien keinojen käyttö edellyttäisi jäsenmaiden yhteistyön tiivistämistä ja EU:n toimivallan kasvattamista. Pietikäinen on osallistunut europarlamentin talous- ja raha-asiainvaliokunnassa ryhmänsä pääneuvottelijana juuri valmistuneen veronkierron, veropetosten ja aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi laaditun toimintasuunnitelman laatimiseen.

– On äänestäjien aliarvioimista vaatia samaan aikaan toimia, jotka merkitsisivät syvenevää integraatiota ja toisaalta antaa vaikutelma, että keskusta hallituspuolueena ajaisi EU:ssa nykyistä hallitusta skeptisempää ja passiivisempaa politiikkaa, Pietikäinen sanoi puhuessaan Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestön perinteisessä vappujuhlassa Hämeenlinnan torilla.

*

Huoltosuhteen heikkeneminen uhkaa kuntia

Kunnallisiin luottamustehtäviin valitut henkilöt ovat erittäin haastavien ratkaisujen edessä. Heidän pitää pystyä päättämään keinoista, joilla kunnat turvaavat asukkailleen palvelujen saatavuuden seuraavina vuosikymmeninäkin.

Perustaa pohdinnoilleen päättäjät voivat hakea Tilastokeskuksen huoltosuhdetilastoista. Erityisen tarkastelun kohteeksi kannattaa ottaa taloudellinen huoltosuhde. Luku kertoo, kuinka monta työtöntä tai muutoin työelämän ulkopuolella olevaa henkilöä on sataa työssä käyvää henkilöä kohti. Laajemmin tulkittuna taloudellinen huoltosuhde ilmentää alueen taloudellisia näkymiä.

Maassamme oli vuonna 2011 sataa työssä olevaa henkilöä kohti 130 työelämän ulkopuolella olevaa henkilöä. Hämeenlinnassa sadan työtä tekevän huollettavana oli 132 henkilöä. Janakkala ja Hattula ylsivät vertailussa maan keskiarvon paremmalle puolelle. Janakkalassa taloudellinen huoltosuhde oli 129 ja Hattulassa 119.

Kymmenen vuoden päästä taloudellinen huoltosuhde on Hämeenlinnassa 154, Janakkalassa 150 ja Hattulassa 146. Vuoteen 2033 mennessä suhde heikkenee entisestään. Hämeenlinnassa suhde on 163, Janakkalassa 158 ja Hattulassa 156.

Parhain taloudellinen huoltosuhde on pääkaupunkiseudun kunnissa, joissa se hipoo sataa eli jokainen työtä tekevä henkilö huoltaa yhtä työelämän ulkopuolella olevaa henkilöä. Suhde ei edes näytä heikkenevän yhtä paljon kuin muualla Suomessa. Helsingissä taloudellinen huoltosuhde heikkenee kahden vuoden takaisesta 102:sta 117:ään seuraavan 20 vuoden aikana.

Tampereella taloudellinen huoltosuhde oli 123 vuonna 2011. Vuoteen 2033 mennessä suhde heikkenee 144:ään

Heikkenevä taloudellinen huoltosuhde laskee kuntien verotuloja sekä nostaa menoja. Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalassa muutos on selvästi suurempaa kuin Helsingissä ja Tampereella.

Muutos sisältää myös mahdollisuuden. Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala sijaitsevat kahden tulevaisuuden haasteista parhaiten selviytyvän alueen keskellä. Löytämällä yhteiset näkemykset alueen työllisyyden sekä väestörakenteen kehittämisestä Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala voivat selvitä tulevaisuuden haasteistaan ennusteitaan huomattavasti paremmin.

Erittäin toivottavaa olisi, että Hämeen, Pirkanmaan ja Uudenmaan liittojen yhteistyönä alkanut Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävän kehittämishanke toisi uuden alun Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kehittämisyhteistyölle.

Suomen merkittävimmän kasvukäytävän menestyksellinen hyödyntäminen edellyttää päättäjiltä suuria näkemyksiä ja rohkeita päätöksiä. Nykyinen taloudellinen tilanne saa päättäjät varmasti arkailemaan, mutta heidän kannattaa muistaa, että pienten yksityiskohtien kanssa näpertely auttaa elämään vain päivä kerrallaan.

Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala tarvitsevat yhteensä viisituhatta uutta työpaikkaa ja työtä tekevää asukasta, jotta niiden taloudelliset huoltosuhteet säilyvät nykyisellään. Siinä on haastetta kerrakseen, mutta siihen vastaaminen onnistuu kyllä kuntien ja maakuntien yksituumaisella yhteistyöllä.

Keijo Suomalainen
Kokoomuksen Hämeenlinnan Kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu 6.4.2013 ilmestyneessä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten numerossa.

*

Kunnallispolitiikka kiinnostavammaksi

Hämeenlinnassa oli lokakuun kunnallisvaaleissa 54 612 äänioikeutettua henkilöä. Äänestämässä heistä kävi 31 315. Äänioikeutensa jätti käyttämättä peräti 23 297 hämeenlinnalaista. Vuoden 2008 kunnallisvaaleihin verrattuna äänestämättä jättäneiden määrä kasvoi 1 271 henkilöllä.

Hämeenlinnassa onkin aikamoinen määrä ihmisiä, joita ei kiinnosta, kuka päättää heidän asioistaan. He eivät ota kantaa, millä tavalla lasten päivähoito, nuorten opiskelu tai ikäihmisten hoiva järjestetään. He eivät kerro, mihin suuntaa Hämeenlinnan tulevaisuutta pitää ohjata.

Alhaista äänestysaktiivisuutta sietää pohtia ainakin kunnallisvaaleihin ehdokkaita asettavissa puolueiden kunnallisjärjestö issä. Erityisesti pitää tarkastella, miksi niin moni jätti äänestämättä, vaikka kunnallisvaalien alla käyty keskustelu poliittisen päätöksenteon rappiosta enteili vilkkautta äänestyspaikoille.

Alustavan palautteen mukaan hämeenlinnalaiset kokivat vihjailut epämääräisistä toimista ja hyvä veli verkostoista niin epämiellyttäviksi, että he päättivät välttää politiikkaa jopa jättämällä äänestämättä. Kritiikki sai myös monet sellaiset henkilöt, jotka pystyisivät osaamisensa ja kokemuksensa perusteella edistämään hämeenlinnalaisten etua, kieltäytymään ehdokkuudestaan.

Kunnallisjärjestöjen keskeisiin tehtäviin kuuluu hämeenlinnalaisten innostaminen osallistumaan Hämeenlinnan päätöksentekoon. Äänestäminen on kaiken vaikuttamisen perusta. Äänestysaktiivisuuden kasvattaminen vajaan neljän vuoden päästä järjestettävissä kunnallisvaaleissa nykyisestä 57,3 prosentista 65 prosenttiin on merkittävä askel kohti laajempaa kansalaisvaikuttamista. Presidentinvaalien ja eduskuntavaalien 70 prosentin äänestysaktiivisuuden saavuttamien olisi jo hieno asia.

Hämeenlinnalaiset osallistuvat yhteisten asioiden eteenpäinviemiseen, kun heitä siihen innostetaan. Kunnallisia luottamustehtäviä hoitavien henkilöiden pitää toimia innostajina eikä innon latistajina. Innostuneisuudesta kumpuaa voimaa ratkaista haastavimmatkin asiat. Toivottavasti alkaneesta valtuustokaudesta kehkeytyy mahdollisimman innostava.

Laimeasta äänestysinnosta huolimatta valtuutetut ovat saaneet täyden valtuutuksen hoitaa hämeenlinnalaisten asioita. He myös vastaavat kaikille hämeenlinnalaisille siitä, että he hoitavat luottamustoimensa mahdollisimman hyvin. Heidän pitää perehtyä käsiteltäviin asioihin sekä puntaroida, mikä on hämeenlinnalaisten kannalta paras mahdollinen ratkaisu.

Luottamustehtäviin valitut henkilöt ovat hämeenlinnalaisten palveluksessa tehtäviä hoitaessaan. He eivät ole poliittisten järjestöjen käsikassaroita, vaikka puolueiden kunnallisjärjestöt ovat heidät vaalien ehdokkaiksi asettaneet. Kunnallisjärjestöjen tehtävä on huolehtia, että luottamustehtäviin valitut henkilöt toimivat tehtävissään vastuullisesti hämeenlinnalaisten hyväksi.

Keijo Suomalainen
Kokoomuksen Hämeenlinnan Kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu 2.2.2013 ilmestyneessä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten numerossa.

*

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro koskien vuoden 2013 tilausbudjettia

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Neljä vuotta sitten, uuden Hämeenlinnan aloittaessa, olimme kaikki uuden äärellä. Olimme yhteisillä päätöksillämme ottaneet isot askeleet pois tutusta ja turvallisesta mutta vakaa usko oli että suuntaamme kohti uutta ja parempaa. Teimme isot valinnat rohkeaan etenemiseen ja sitouduimme kaikki, jo omissa peruskunnissamme tekemään toisin kuin aiemmin. Nyt käsittelyssä oleva tilausbudjetti vuodelle 2013 on osa samaa jatkumoa, noiden liitossopimuksessa sovittujen isojen linjausten toimeenpanoa. Suuntaa on tietysti tarkennettu muuttuvassa toimintaympäristössä mutta isot valinnat ovat osoittautuneet oikeiksi, ja niillä on saatu aikaan toivottuja asioita.

Päättyvän nelivuotiskauden alussa loimme yhdessä kaikkien valtuustoryhmien kanssa valtuustoryhmien välisen sopimuksen. Kauden alkaessa moni asia oli jo yhdessä sovittu, suunniteltu ja linjattu liitossopimuksen kautta. Poliittisia ryhmiä sitovan sopimuksen kantavaksi teemaksi valitsimme kestävän kehityksen: sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta. Tuo teema on edelleen erittäin ajankohtainen, ja uuden valtuuston ensi töitä onkin käynnistää uuden strategian sekä kaupungin vision synnyttäminen. Millä eväillä Hämeenlinna on hyvä kaupunki asua ja elää 2039- ja siitä eteenpäin. Suomalainen kuntakenttä on murroksessa. Rajut muutosvoimat, ikääntyminen, vanhentuneet hallintorakenteet, moniportaisuus ja edelleen, liian organisaatiopainotteinen järjestelmä on tullut tiensä päähän. Liian usein joutuu kysymään, missä tässä on se ihmisen paikka?

Hämeenlinna on kuitenkin aloittanut oman muutoksensa reippaasti ja rohkeasti. Tiesimme nelivuotiskaudelle lähtiessämme että helppoa ei ole eikä tule. Tiesimme valittujen suunnanmuutosten tuottavan aluksi päällekkäisiä kustannuksia, epävarmuutta ja jatkuvaa uudistamista. Tiesimme että ennaltaehkäisevään työotteeseen siirtyminen ei tapahdu hetkessä, ja että uusien tekemisen tapojen oppiminen, johtaminen ja jostain luopuminen on vaikeaa ja vaatii lujaa uskoa tehtyihin valintoihin. Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa erityisesti kiittää virkamiesjohtoa valtavan muutoksen läpiviemisestä ja näkemyksellisestä työskentelystä. Työ ei ole vielä valmis, mutta oikealla uralla. Työhön lisähaastetta ovat tuoneet luottamushenkilöt, jotka vastoin omia päätöksiään ovat kritisoineet suunnitelmallisia leikkauksia, rakenneuudistuksia ja muutoksia.

Uusi valtuusto ei saa pehmeää laskua työhönsä. On hypättävä vauhdissa olevaan junaan ja pidettävä se raiteillaan. Kuntapolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jossa valtuustokausi, tai budjettivuosi on osa jatkumoa. Tempoileva päätöksenteko ei tuo hyvää, ei asukkaille, henkilöstölle eikä kaupungin taloudelle. Ikäihmisten lautakunnan työ on erinomainen esimerkki pitkäjänteisestä, vahvasta tekemisestä, jolla on saatu suunta käännettyä. Tulevan vuoden budjetissa viiden pitkäaikaispaikan lakkauttaminen kuukausittain tuntuu käsittämättömältä kokonaisuudesta irrallaan tarkasteltuna, osana kokonaisuudistusta taas se on yksi tulos joka saadaan aikaan satsaamalla aidosti kotihoivaan ja kotonapärjäämisen tukemiseen.

Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki, uudistuva, palveleva, kestävästi kehittyvä. luonnonkaunis ja viihtyisä rantakaupunki on vaativa visio. Siihen ei ole olemassa oikoteitä, vaan tarvitaan toimivan monituottajapalvelurakenteen lisäksi tarvitaan kestävää taloutta. Sivulla kymmenen mainitut huomioitavat suunnitelmat on oikeasti ja aidosti otettava mukaan kaikkeen tekemiseen. Erityisesti haluamme nostaa esiin Aalborgin sitoutumuksen toimeenpanon.

Vielä ensi vuonna lainaa otetaan lisää, mutta sitten käännytään toiseen suuntaan. Epävarmuustekijöinä tulevassa on myös apulaiskaupunginjohtajan esiin nostaman yhteisöveron tuoton heittelyjen lisäksi valtionosuusjärjestelmän muutokset. Talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma on vaativa, mutta mahdollinen kun pidetään pää kylmänä ja kokonaisuus kasassa sekä katse pitkällä.
Valtuustosopimuksessa ja strategiassa on kriittisinä menestystekijöinä valittua tuotteistaminen, onnistunut mittarointi ja sitä kautta tuottavuuden kasvattaminen. Hyvinvointipalveluissa tuottavuus on hyvinvoinnin lisääntymistä.

Edelleen, tuottavuusohjelman merkityksen korostaminen seuraavana valtuustokautena on kaiken a ja o. Vähemmällä on saatava enemmän. Sen tiedostaminen ja toteuttaminen koko konsernissa, sen joka tasolla ja jokaisen siinä toimivan yksilön toimesta on välttämätöntä. Nyt on neljä vuotta rakennettu organisaatiota siihen suuntaan ja koneiston pitäisi olla kunnossa, enää ei ole mahdollista harjoitella vaan nyt on toteuttamisen aika. Kirjan loppusivuilla onkin listaukset peruspalveluiden hinnoista, paljonko maksaa puheterapia tai koulukuljetus, ryhmäneuvola 9-10 kk vauvoille tai pitkäkestoinen kotipalvelu lapsiperheille. Kovasti jäimme kaipaamaan asfaltoidun katumetrin hintaa tai muiden kaupunki- infran palveluiden yksilöityjä kustannuksia. Ei kai voi olla niin että ihmisten palvelut on helpompi hinnoitella kuin tekniset ratkaisut?

Vasemmistoliiton vaalimainoksessa todettiin että ”velkavetoinen politiikka lopetettava – mistään peruspalveluista ei tingitä” Mikä sitten ratkaisuksi. Tuottavuus. Tuottavuus on ytimessä. Tuottavuuden petraus ja oikeasti sisäistäminen on organisaatiolle ainoa tapa estää vuonna 2014 henkilöstön vähennykset talouden tasapainottamiseksi. Voisi jopa väittää, että ne, jotka lupaavat palvelutasojen nostamisia ilman kustannusvaikutuksia ja estävät leikkauksia, ovat päättäjinä ehkä eniten vastuussa vaikutuksista henkilöstöön. Tämä koskee omaa meitä kaikkia. Niin tylsää kuin onkin, vaikeimmat ratkaisut on tehtävä 2013 ja 2014 budjettiin. Tuottavuusohjelmamme mukaisesti.

Ja vielä yksi ulottuvuus tuottavuusohjelmaan. Tuottavuutta on arvioitava muutenkin kuin henkilöstön optimimääränä. Ja tähän työhön tarvitaan koko henkilöstön osaamista, sitoutumista ja jatkuvaa työn kehittämistä. Tuottavuus hyvinvointipalveluissa on hyvinvointia. Henkilöstö on tässä avainasemassa. Oman työn suunnittelu ja sen rakenteisiin vaikuttaminen on paitsi motivoivaa, myös tehokasta. Työnilosta syntyy myös tuottavuus.

Tuottavuuden seuraaminen vaatii toimivaa arviointia ja mittarointia.

Meiltä puuttuu edelleen toimiva arviointijärjestelmä koko kaupungin tasolta. Kärjistäen voisi todeta, että tilaaja ei aina tiedä mitä rahallaan on saanut eikä tuotannossa arvioida eri toimien vaikuttavuutta. Tilausbudjetissa esitetty suunnitelmallinen tarkastusohjelma on hyvä. Tällä hetkellä tarkastuslautakunta tarkastaa jotakin itse tekemänsä ohjelman mukaan.
Kokonaisuus tulisi koordinoida napakammin, päällekkäisyydet pois ja oikeaa arviointia mutu-tuntuman sijaan. Tilausbudjetissa on saatu nyt monia entistä parempia mittareita, ja tätä työtä on edelleen jatkettava.
Muutamia huomioita toimialoittain.

TIBU 2013 on Tetolan osalta
– äärimmäisen tiukka talousarvio, joka voi toteutua, jos kaikki onnistuu. Suurin riski ESH:n rahoitus. ESH:n omistajaohjauksella on iso tehtävä talouden painamiseksi talouden tasapainottamisohjelmaan. Varattu tämän vuoden TA + 4,74%

– terveyspalveluliikelaitoksen osalta rahat on varattu ja lautakunnan varaamalla rahalla palvelu pitäisi pystyä tiukalla taloudenpidolla toteuttamaan

Kokonaan uuteen kurssiin perusterveydenhoitoa ohjaava kanavamalli varattu +200.000 tuottaa perustan koko terveydenhuollon uudistamiselle.

Hyviä uusia siirtymiä on että kehitysvammaneuvola perustetaan terveyspalvelut –liikelaitokseen vammaispalveluista siirretyillä rahoilla

Vammaispalveluille varattu lisää rahaa asumispalveluiden ostoon a työllisyysrahojen painopistettä laitettu Työn Paikka hankkeeseen sekä kuntouttavaan työtoimintaan. Näissä kaikissa toimitaan rohkealla uudella otteella.

Erityisesti haluan mainita että Koivikko-kodille varattu 2012 raha kasvaa + 2% ollen näin merkittävin rahoitus tärkeälle toiminnalle.

Mielenterveyspalveluissa ja muissa asumispalveluissa edelleen pyritään palveluasumisen valikoiman laajentamiseen ja sitä kautta myös keventämiseen, jotta asiakkaille kuntoutumispolkuja itsenäisempään elämään. Hyvä arki asuu Hämeenlinnassa, mutta ei samanlaisena kaikille, vaan jokaiselle tarpeen ja toiveiden mukaan.

Elämänlaatulautakunnan toiminta on kehittynyt nopeasti yhteistyössä kaikkien muiden toimialojen kanssa. Ennaltaehkäisevien kulttuuri – ja liikuntapalvelujen merkitystä kaupungin vetovoimalle ja kaupunkilaisten hyvinvoinnille ei voi liikaa korostaa. Erityisen merkityksellistä on arkiliikunnan edistäminen joka ikäryhmässä, koulupäivän liikunnallistaminen ja voimaa vanhuuteen toiminnot erikseen mainiten. Oman elämän haltuunotto on edellytys myös kansalaisvaikuttamiselle.

Investointimäärärahoja on kaupungissa onnistuttu kasvattamaan kumppanien kautta. Eteenkin peruspalveluiden vaatimat infran uudistukset laahaisivat jäljessä ilman monipuolista kumppanirakennetta. Eteenpäinkatsovia ovat taas Etelärannan – tai Engelinrannan kehittyminen ja kansallisen kaupunkipuiston laajeneminen. Mitäpä jos tuo kansallinen kaupunkipuisto muodostaisikin rungon ja pohjan- tai sateenvarjon koko maankäytön strategialle?

Hämeenlinnan kaupungissa väestö ikääntyy muuta Suomea nopeammin. Siksikin meidän kannattaa erityisesti panostaa nuoriin. Meillä ei ole varaa jättää yhtään nuorta.
1.1.2013 voimaan tuleva nuorisotakuu on budjetin iso valinta. Sen mukaan jokaiselle nuorelle on tarjottava järkevä, nuoren vahvuuksiin ja mahdollisuuksin pohjautuva opiskelu- tai työpaikka. Nuorisotakuun täysimääräinen onnistuminen on valtava haaste, joka onnistuu vain laajalla yhteistyöllä.

Tätä yhteistyötä me olemme Hämeenlinnan seudulla onneksi jo harjoitelleet, mutta nyt on aika pistää uusi vaihde silmään. Mukaan tarvitaan oppilaitokset, elinkeinoelämä yrityksineen, järjestöt sekä tietysti kaupungin ja valtion eri toimijat. Sekä tietysti nuoret itse. Osallisuus ja omaan elämään vaikuttamiseen tarvitaan oikeita tekoja ja mahdollisuuksia. Tarvitaan vahva yhteinen sitoutuminen ja suunnitelma. Tarvitaan lisää oppisopimuskoulutusta, näyttötutkintoja, opintojen ohjausta, etsivää nuorisotyötä mutta ennen muuta tarvitaan niitä työpaikkoja, järkevää työtä ja työtaitoja.

Työelämän ensimetreillä jo kahden viikon työkokemus voi auttaa elämässä eteenpäin ja näyttää nuorelle, että hän osaa. Työseteli on osoittautunut tähän hyväksi kannusteeksi. Tämä Samoin jo perusopetuksen aikana tarvitaan työelämätaitojen harjaannuttamista. Tässä olisi hyvä väline vaikkapa 4H järjestön työelämäajokortti kaikille yläkoululaisille. Suomen työelämällä ei ole varaa menettää yhtäkään tekijäänsä.

Työllisyyden ja opiskelun lisäksi nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi täytyy olla tavoitteena nuorisotakuun toteuttamisessa. Elämänhallintataidot, terveelliset elämäntavat ja vaikkapa turvallinen asuminen ovat itsenäistymisen edellytyksiä.

Nuorisotakuu on kaikkien yhteinen asia. Näinä erojen etsimisen aikana tähän on sitouduttava yhdessä. Nykyiset valtuustoryhmät nostivatkin yhdessä nuorten yhteiskuntatakuun ja siihen valmistautumisen kuluvan vuoden valtuustosopimuksen tavoitteeksi.

Nuorisotakuu on tärkeä. Se on suora ja toivorikas viesti siitä, että nuorista pidetään huolta. Heitä ei viskata sivuun hankalinakaan aikoina ja että heitä tarvitaan – nyt ja tulevaisuudessa. Nuorta ei jätetä.

Koko kauden ajan on meillä ollut myös iso viestinnällinen haaste, kuten aina muutoskohdissa. Viestimmekö siitä mistä luovumme, vai siitä mitä tavoittelemme? Viestimmekö uudesta ja paremmasta, vai haikailemmeko jo menetetyn perään? Ja viestimmekö siitä että kokonaisuus on hallussa, ja suunta on oikea, vai hajoitammeko ja heilutammeko venettä itse, omilla toimillamme?

Ja lopuksi vielä. Hyvä arki ja hyvä kaupunki syntyy yhteistyöllä, yhteistä hyvää hakien ja erilaisia näkökulmia yhteen sovittaen.

Lainaus valtuustosopimuksen etusivulta: Sopimuksen tarkoituksena on ohjata kaikkien Hämeenlinnan luottamushenkilöiden työskentelyä eri luottamuselimissä pitkäjänteiseen, hämäläistä hyvinvointia lisäävään suuntaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ja vahvistaa poliittisten ryhmien yhteistyötä. Tässä meille kaikille tekemistä. Että se hyvä arki asuu Hämeenlinnassa. Ja että Hämeenlinnassa on oikeasti hyvä, ja mukava asua ja elää.

Näillä sanoilla Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää budjetin hyväksymistä.

*

Keijo Suomalaisesta Hämeenlinnan Kokoomuksen puheenjohtaja

Hämeenlinnan Kokoomuksen kunnallisjärjestö on valinnut syyskokouksessaan uudeksi puheenjohtajakseen Keijo Suomalaisen. Vaalipäällikkönä edellisissä presidentinvaaleissa ja kunnallisvaaleissa toiminut Suomalainen korvaa tehtävästä väistyvän Sara Kaloisen.

Kunnallisjärjestön hallituksen jäseniksi valittiin Akseli Hakala, Anni Puntila, Simo Nikula,Tuulikki Piikkilä, Terhi Kyhkynen, Eija Vainio, Reijo Saksa, Tiina Lepistö, Jenna Kankaanpää, Sara Kaloinen ja Altti Salomäki.

*

Oma onni taotaan itse

Kiuruvedellä JärviFisun tiloissa fileoidaan lähivesistä pyydettyä kuhaa, joka pakataan ja viedään kilometrin päähän Kiuruveden koulukeskukseen. Siellä kuhasta valmistetaan maittavaa kalakeittoa koululaisille.

Kuhan matka on kaikkiaan noin 30 kilometriä Koivujärvestä kouluruokailuun. Koululaisille tarjotaan harvinaista herkkua, lähiveden järvikalaa. Kiuruvedellä kouluruoasta noin puolet on lähialueelta. Eikä hintakaan huimaa, ruoka-annoksen hinnaksi tulee kaikkine kuluineen 3,71 euroa.

Tässä on tavoitetta Hämeenlinnaankin. Hauhonselän maittavaa kuhaa kouluruokailuihin. Hämeenlinnasta voitaisiin tehdä Suomen lähiruoan pääkaupunki. Sehän väestölliseen keskipisteeseen sopisi. Ja sahtikin on lähiruokaa parhaimmillaan, kuten maatalousministeri Koskinen kesällä Hauhon sahtimestaruuskisoissa muistutti.

Lähiruoka ja lähipalvelut ovat merkittävässä asemassa elinvoimaisen maaseudun eväitä mietittäessä. Asenne ratkaisee. Kaupungin hankinnat on mahdollista toteuttaa paikallisia tuottajia ja yrityksiä hyödyntäen, kunhan vain osataan hankkia oikein. Hankinnat pitää kilpailuttaa sopivan kokoisissa osissa, jolloin paikalliset yrittäjät pääsevät tarjoamaan tasavertaisina isojen rinnalla. Suosia ei tarvitse, eikä hankintalain mukaan saakaan. Mutta hinnan ei tarvitse aina olla ratkaiseva tekijä. Voidaan arvostaa laatua ja toimitusten varmuutta, kuljetusmatkojen lyhyyttä.

Lähipalveluiden mielekkyydestä ajankohtainen esimerkki on koulukyydit, joita Hämeenlinnaankin on rantautunut tarjoamaan espoolainen Kajon Oy. Paikalliset liikennöitsijät syrjäyttänyt jätti ei saa koulukyytejään toimimaan, mikäli lehtitietoihin on uskominen. Kuskit vaihtuvat tiuhaan ja lapsia kyyditään miten sattuu. Hinta ratkaisi. Kannattiko? Köyhän ei kannata ostaa halpaa, sanoo vanha viisaus.

Maaseutukaupunki Hämeenlinnan maaseututaajamien palveluista ollaan huolissaan. Aiheellisesti tietenkin, mutta asiaan on kelpo ratkaisu. Käytetään itse niitä palveluita mitä meillä vielä on, ja yrityselämän lainalaisuuksien mukaan vireä kysyntä tuottaa niitä lisää.

Esimerkiksi lähikirjastot ja niissä olevat kaupungin palvelupisteet ovat erinomainen palvelu, joiden olemassa olon oikeutus ansaitaan asiakasmääriä mittaamalla. Ollaan oman onnemme seppiä.

Jouni Lehtonen
kunnallisvaaliehdokas (Kok.)
Hauho

*

Vapaaehtoistyön koordinointiin nimetty henkilö

Osa kansasta vaatii (ihan oikeutetusti) rahaa ja resursseja syrjäytymisen ehkäisyyn, lapsiperheiden tukemiseen, vanhustenhuoltoon jne. Pelkkä raha ei kuitenkaan ratkaise – etenkään, kun sitä on käytössä niin mahdottoman vähän. Vaihtoehtona EI suinkaan ole pelkästään tavallisten ihmisten puuhastelu yhteiskunnan hyväksi. Paras ja toimivin vaihtoehto löytynee jostain näiden vaihtoehtojen luovista yhdistelmistä.

Ilman kaupungin panostamista vapaaehtoistyön koordinointiin ja ohjaamiseen kaikki hyvät yritykset jäävät aivan liian helposti turhautuneeksi taisteluksi byrokratiaa vastaan. Kuka kiireisestä ja ylityöllistetystä kaupungin henkilökunnasta ehtisi ja jaksaisi ohjata uusia hyväntahtoisia ‘puuhastelijoita’ yksi toisensa jälkeen? Jotta vapaaehtoistyö voisi kantaa hedelmää, siihen pitää resurssoida omia ammatti-ihmisiä toiminnan ohjaamiseen ja luotsaamiseen.

Ilman vapaaehtoistyötä emme tule suoriutumaan kaikista velvoitteistamme, niin minä vähän pelkään. Työelämän ulkopuolelle päätyvistä ihmisistä monella olisi varmasti paljon halua tehdä jotain hyödyllistä, jonka
lisääminen ansioluetteloon voisi lisäksi edesauttaa työllistymistä. Ja meitä työelämään juuttuneitakin on moneen junaan. Moni meistä kaipaa jotain merkityksellistä tekemistä. Siksi moni harrastaa mitä tahansa mielekästä, mikä sattuu mahtumaan kalenteriin.

Jos kaupunki palkkaisi yhden osaavan henkilön koordinoimaan eri yhdistysten ja järjestöjen vapaaehtoistyötä, se poikisi ylimääräisen työpanoksen lisäksi huomattavasti ennaltaehkäisevää terveystyötä tekijöilleen. Loppujen lopuksi vapaaehtoiset voisivat aika ajoin paitsi tuoda virikettä erilaislle kuntalaisille, myös helpottaa tosiammattilaisten työtaakkaa ainakin pienessä määrin. Vapaaehtoistyön koordinaattorin paikka siis hakuun, Hämeenlinna!

Susanna Hietanen
kunnallisvaaliehdokas (kok.)
Hämeenlinna
Vaalitilaisuuden aiheena korruptio

*

Haluatko tietää, mitä on korruptio? Kunnallisvaaliehdokas, korruptiotutkija ja tohtorikoulutettava Pasi Laine järjestää aiheesta yleisöluennon ke 17.10. klo 18-19 Café Laurellissa, Sibeliuksenkatu 7.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Martti Laine musisoi pianolla. Mukaan mahtuu 50 ensimmäistä, ennakkoilmoittautumisia ei oteta vastaan.

Lisätiedot: Pasi Laine 050-524 6225.
Kokoomus kuuntelee turvallisuudesta 12.10.

*

Hämeenlinnan Kokoomus järjestää perjantaina 12.10.2012 klo 18.00-20.00 yleisöluennon ja keskustelutilaisuuden Hämeenlinnan turvallisuudesta.

Tilaisuuden aiheina:
– Turvallisuus ja riskit 2000 –luvun Hämeenlinnassa
– Kuinka tunnistaa ja kohdata väkivaltainen henkilö?
– Katsaus Hämeenlinnan huumetilanteeseen
– Miten turvallisuuteen voi itse vaikuttaa ja miten sitä voi kehittää?

Tilaisuus pidetään osoitteessa Wetterhofinkatu 2., luentosali Wetteri, 13100 Hämeenlinna.

Tilaisuuden juontaa kokoomuksen kunnallisvaaliehdokas Esa Viherä. Tilaisuudessa luennoi Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokas, Poliisihallituksen valtuuttama turvallisuus- ja voimankäytönkouluttaja Pasi Laine. Paikalla on myös huumausainevalvonnan asiantuntija.

Tervetuloa!

Lisätietoja: Pasi Laine 050-524 6225 ja Esa Viherä 040-547 5620.

*

Miten niin arkisilla asioilla?

Olen lähtenyt syksyn kunnallisvaaleihin tunnuksella Arjen asialla. Mielestäni aivan tavallisen arkipäivän sujuminen on kaiken ikäisille kuntalaisille tärkeää, koska siinä on turvallisen elämän perusta – ollaan sitten lapsia, nuoria, työssäkäyviä aikuisia tai vanhuksia.

Arjen sujuminen on Taloustutkimuksen parin vuoden välein suorittaman kyselynkin perusteella noussut yhdeksi asuinpaikan valintaan liittyväksi tekijäksi. Silloin on luonnollista, että lasten päivähoito- ja koulupalvelut toimivat ja tukevat kasvamista. Myös lukio-opetus voidaan etäisyystekijät huomioiden lukea näihin palveluihin. Edelleen terveyspalvelujen lähellä oleminen ja vanhusten hoito- ja hoivapalvelujen saaminen takaavat hyvän arjen.

Koemme elävämme jatkuvien muutosten aikaa. Ne eivät kuitenkaan saisi olla niin nopeita, ettei niihin pysty sopeutumaan. Lammin ja Tuuloksen kuntien tärkeäksi kokema perusterveydenhuolto toimi aikoinaan niin hyvin, että olimme vuosikausia pienimpiä erikoissairaanhoidon käyttäjiä. Samoin siirtoviivemaksuja kertyi perin harvoin. Viime vuosien aikana ollaan terveysaseman toiminnassa koettu muutoksia muutosten jälkeen. Nyt lupaus on kaupungin tilaajapäälliköltä, että avosairaanhoito, hammashoito ja neuvolat jatkavat kuten ennenkin. Ne edellyttävät tietenkin myös niihin liittyvien oheispalvelujen pysymistä Lammilla. Lisäksi uuden hoivayksikön rakentamista vanhainkodin ja sairaalan tilalle suunnitellaan aktiivisesti, jotta ikäihmisten palvelut voitaisiin toteuttaa laadukkaassa ympäristössä. Sen toteuttaminen tulisi saada mahdollisimman pian kaupungin investointiohjelmaan.

Myös erikoissairaanhoidon palvelut tulisi voida jatkossakin saada Kanta-Hämeestä. Vaikka erityistason erikoissairaanhoito siirtyisi mahdollisesti suurempiin sairaaloihin, useimmin kysytyt palvelut tulisi olla Hämeenlinnassa, missä sijaitsee lähin päivystyksestä huolehtivat yksikkökin..

Arjen kannalta merkittävistä asioista tunnen suurta huolta ja olen valmis tekemään työtä niiden hyväksi. Asiat keskusteluttavat varmasti vaalien jälkeenkin, viimeistään 4.12.2012 tilaajapäällikkö Markku Nurmikarin vieraillessa Turvantalossa järjestettävässä kyläillassa.

Helena Hirviniemi
Kunnallisvaaliehdokas (Kok.)
Lammi
Hämeenlinnan Kokoomuksen vaalilehti verkossa

*

Kasvua tarvitaan myös kantakaupungin ulkopuolella

1300-luvulla Hauho määrättiin pannaan velan takia. Siitä velasta meitä muistutti neljän oravan vaakuna vielä satoja vuosia jälkeenpäinkin. Nelisen vuotta sitten oltiin taas velkaa, tällä kertaa ei tarvittu paavia rankaisemaan. Riitti, kun kaaduttiin Hämeenlinnan syliin naapurikuntien tavoin.

Ikäjakauman vääristyminen, kasvavat kulut sosiaali- ja terveyspalveluissa ja jatkuva verotulojen väheneminen ajoivat ikävään velkakierteeseen monessa pienessä kunnassa. Uskottiin, että kuntaliitoksella asiat ratkeavat – ja niinhän kävikin, ainakin osittain.

Neljä vuotta viisaampana voidaan sanoa, että palveluita on karsittu ja liitoskuntien asukkailta kysyttäessä he pitävät tätä suurimpana menetyksenä. Kaikella logiikalla palveluita tulikin karsia – on aivan selvää, että palveluiden tarjonta tulee suhteuttaa väestöpohjaan. Terveyskeskus on turha tyhjällä kylällä eikä koulullakaan mitään tehdä ilman lapsia. Nykyisestäkään palvelutasostamme emme pääse pitkään nauttimaan ilman tulevaisuuteen tähtäävää kasvustrategiaa.

Mitä onkaan tapahtunut kaikille kaavoitushankkeillemme Hauholla tai muissa liitoskunnissa? Minkä takia teollisuusalueemme kasvavat pujoa? Millä päiväkoti täytetään kymmenen vuoden päästä, ellei tänne kukaan muuta? Näihin kysymyksiin tarvitaan vastaukset, mutta ennen kaikkea parantavia tekoja. Palveluita ei luoda eikä niitä tule ellemme saa asukkaita lisää. Kaupungin tulisi rohkeasti kohdistaa katseet kantakaupungin ulkopuolelle. Hämeenlinna tarvitsee asukkaita ja työpaikkoja. Liitoskunnissa on maata jota tontittaa, kulkuyhteyksiä ja halua toteuttaa. Keskittämispolitiikalla Hämeenlinna vaarantaa koko alueen tulevaisuuden, emme me kantakaupunkiin mahdu, vaikka kattaisimme koko Vanajanjärven.

Jos näiden seikkojen pariin ei herätä tulevalla valtuustokaudella, pelkään, että aika ajaa ylitsemme. Elinkeinotoiminnan ja kaavoituksen kuntoon saattaminen liitoskunnissa olisi ensimmäinen askel kohti oikeaa yhtenäistä Hämeenlinnaa. Muistetaan, että hyvä arki asuu elinvoimaisessa kunnassa, elävissä asutuskeskuksissa palveluiden keskellä.

Anni Puntila
kunnallisvaaliehdokas (kok.)
Hauho
Katriina Laaksonen: Voiko kuntapäättäjä edistää työssä jaksamista?

*

Media tulvii huonoja uutisia: Euroopan talous sakkaa, yritykset irtisanovat ja lomauttavat, verotulot vähenevät. Samaan aikaan väestö ikääntyy, peruspalvelujen tarve kasvaa ja huoltosuhde heikkenee. Tuntuukin, että tällä hetkellä kuntapäättäjien viisautta on kyetä valitsemaan huonoista vaihtoehdoista se vähiten huono. On, totta vieköön, vaikea keksiä huonompaa aikaa olla kuntapoliitikko!

Epätoivoon ei kannata kuitenkaan vaipua. Yksi keino ratkaista edellä kuvattua talousyhtälöä on tukea työssä jatkamista. Sen sijaan, että puhutaan vain eläkeiän nostamisesta, tulisi miettiä keinoja työurien pidentämiseen koko uran ajalla. Alkupäässä tulee huolehtia siitä, että nuoret valmistuvat ja työllistyvät nykyistä nopeammin. Työuran keskivaiheilla haasteena on fyysisen ja henkisen työkunnon edistäminen ja ylläpitäminen. Tässä yksilön ohella tarkasteluun tulee ottaa koko työyhteisö.

Suomessa jäädään eläkkeelle keskimäärin aiemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisesti työkyvyttömyys- ja varhaisseläkkeiden määrä onkin haaste, johon tulee vastata koko työuran ajan. Jaksamisen tukeminen on aloitettava jo työuran alkaessa. Toki loppupäähän tulee myös lisätä porkkanoita, jotta työssä jatkaminen houkuttelee. Myös ikääntyvät työntekijät, aivan kuten pienten lasten vanhemmat, voivat hyötyä lisäjoustavuudesta vaikkapa omien vanhempien hoitamiseksi.

Kuntapäättäjän velvollisuus ja oikeus on edistää kaikkien työntekijöiden hyvinvointia kunnassa. Tämä ei tarkoita vain kunnan palkkalistoilla olevia, vaan kaikkia työntekijöitä. Työssä jatkaminen myös yksityissektorilla on meidän kaikkien yhteinen etu.

Kuntapäättäjät voivat huolehtia osaltaan kunnan maineesta hyvänä työnantajana. Tämä tarkoittaa muun muassa työn järkevää organisointia, tuloksellista toimintaa, mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön ja kohtuulliseksi koettua palkkaa. Työssä jaksamista ja jatkamista lisäävät myös mahdollisuus uralla etenemiseen, työaikojen joustavuus, hyvä perehdytys ja täydennyskoulutus. Viisas työnantaja huolehtii henkilöstön jaksamisesta. Tällöin työ on tuottavaa ja ”mylly” pyörii optimaalisesti.

Samaan aikaan päättäjien on huolehdittava kunnan elinvoimaisuudesta, siitä, että työpaikkoja syntyy, palvelut toimivat ja verotulot kasvavat. Hyvin toimivat terveys- ja koulutuspalvelut, hoidetut liikuntapaikat ja monipuoliset kulttuuripalvelut edistävät myös työssä jaksamista ja jatkamista.

Vastaus otsikon kysymykseen on siis: kyllä, kuntapäättäjät voivat ja heidän pitää vaikuttaa työssä jatkamiseen!

Katriina Laaksonen
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen
Hämeenlinna
Helena Hirviniemi: Keskustelu kuuluu demokratiaan

*

Kunnallinen päätöksenteko tapahtuu demokratian pelisääntöjä noudattaen. Päätöksentekoon liittyy laaja julkisuus jo valmisteluvaiheesta lähtien. Näin kuntalakikin takaa, että kuntalaisilla on halutessaan mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon riittävän ajoissa. Kuntalaisten äänen kuulemista painotetaan myös kuntauudistuskeskusteluissa.

Uutta Hämeenlinnaa luotaessa asetettiin kaupungin tavanomaisen hallintokoneiston lisäksi myös kaksi aluetoimikuntaa. Toinen Kalvolan-Rengon alueelle ja toinen Ydin-Hämeeseen. Nyt neljän vuoden kuluttua aluetoimikunnista ollaan luopumassa ja työtä lähidemokratian toteuttajina jatkavat vuoden 2013 alusta lukien Hämeenlinnan lautakuntajaon mukaiset vaikuttajaraadit. Myös palautejärjestelmää on kehitetty.

Vaikuttajaraateihin halutaan edustus asukkailta ja muilta toimijatahoilta. Ulkopuolelle rajataan vain kaupungin johtavat virkamiehet. Vaikuttajaraadit toimivat sekä sähköisesti että kasvokkain. Kullakin raadilla on vuosittain ainakin pari kokousta talousarvion ja palvelusopimusten valmisteluaikataulut huomioiden. Tällöin toiminnassa tulossa olevat muutoksetkin ehtivät mukaan keskusteluun.

Lisäksi kaupunki on nimennyt tilaajaorganisaatioon alueelliset vastuuhenkilöt, jotka pitävät yhteyttä oman alueensa väestöön. Lammin ja Tuuloksen alueen vastuupomona toimii tilaajaylilääkäri Markku Nurmikari. Hänen kanssaan on jo sovittu yhteinen Kyläilta pidettäväksi Lammilla Turvantalossa 4.12.2012. Tässä kulttuuriviikon tilaisuudessa on mahdollisuus kuulla uudesta toimintatavasta ja tulla mukaan keskusteluun. Tämäkin portti uudelle toimintatavalle on siis avattu!

Kuntalaisille nyt avatut osallistumisen ja vaikuttamisen kanavat ovat toivon mukaan tarkoitettu todellisiksi ja toimiviksi. Liian usein kuulee, että merkittäviä kuntalaisten lähipalveluihin liittyviä muutoksia on suunniteltu tehtäväksi vain tiedottamalla asiasta.

Tällä hetkellä näin on käymässä Lammin sairaalan lakkauttamisen osalta. Asia etenee parissa viikossa tilaajalautakunnan käsittelyyn ja sitä kautta vuoden 2013 budjettiin. Vaikka perusteita kiirehtimiselle on lehtien välityksellä esitetty, ei varsinaista kuntalaiskeskustelua saisi sivuuttaa. Moni asia on helpompi ymmärtää ja jopa hyväksyä, kun sen perustelut tuodaan aidosti keskusteluun. Tähän pitäisi olla aikaa näinkin merkittävässä asiassa. Sairaala on sentään toiminut Lammilla 1970-luvun alusta lähtien.
Helena Hirviniemi
Kunnallisvaaliehdokas (Kok.)
Lammi

*

Kokoomuksella on monipuolinen ehdokasjoukko

Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestö sai tovin pohtia lopullista ehdokaslitaa, sillä listalle oli tarjolla enemmän ehdokkaita kuin sille mahtui.

Tiistaina keskusvaalilautakunnan sihteerille jätetty lista sisältää laajan otoksen erilaisia hämeenlinnalaisia
Ehdokkaiden iät vaihtelevat 18 vuodesta 75 vuoteen. Keski-ikä on 47 vuotta. Eniten ehdokkaita on 50-59 -vuotiaiden ryhmässä. Seuraavaksi suurin ryhmä ovat 40-49 -vuotiaat.

Ehdokkaiden koulutus vaihtelee lukiolaisesta väitelleisiin tohtoreihin.

Työnsä puolesta ehdokkaiden joukossa on työntekijöitä, toimihenkilöitä sekä johtavassa asemassa olevia henkilöitä. Yrittäjiä tai maatalousyrittäjiä listalta löytyy parikymmentä. Eläkkeellä on kuusi ehdokasta.

Ehdokkaita on tasaisesti eri puolilta Hämeenlinnaa.

Naisia ehdokkaista on 36 ja miehiä 52.

Hämeenlinnalaisittain uusia ehdokkaita on 42. Heistä kaksi on ollut ehdokkaana ja luottamushenkilönä aiemmin muissa kunnissa, joten kokonaan uusia ehdokkaita on 40.

Nykyisistä kaupunginvaltuutetuista ehdokkaiksi lähti 15.

Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestön vaaliohjelma perustuu hämeenlinnalaisilta saatuun palautteeseen. Keskeinen seikka sekä palautteessa että vaaliohjelmassa on monipuolisten palveluiden saatavuuden turvaaminen.

Kokoomus korostaa kampnajoinnissaan, että ratkaisut palvelujen säilyttämiseen ovat löydettävissä, kunhan hämeenlinnalaiset etsivät yhdessä ratkaisuja. Kokoomuslaiset ehdokkaat ovat erittäin halukkaita etsimään ratkaisuja yhdessä hämeenlinnalaisten kanssa.

*

Laadukasta hoitoa vanhuksille kotona ja laitoksissa

Syksyn budjettiriihi nostatti laajan keskustelun vanhusten hoidosta. SDP:n ministerin taholta tuotiin esiin vanhuspalvelulakiin kiintiöitäväksi tarkoitettu hoitohenkilökunnan mitoitus laitospalveluissa.
Ajatus voi olla lähtökohdiltaan hyvä, mutta pani kyllä kysymään, että miten se käytännössä toteutetaan. Ja mistä henkilöstömitoituksen muutoksen tarvitsemat rahat otetaan?
Jo vapaakuntakokeilussa lähdettiin siitä, että lainsäädännöstä puretaan pois kuntia koskevat yksityiskohtaiset määräykset ja kunnille itselleen annetaan vastuu hoitaa asiat parhaalla ja kullekin paikkakunnalle sopivalla tavalla. Vapaakuntakokeilusta on jo vuosia, mutta nyt oltiin taas palaamassa valtion tiukasti määrittelemiin yksityiskohtiin. Mitä sitten jää itsenäisten kuntien päätäntävaltaan ja mihin itsemääräämisoikeutta oikeasti tarvitaan? Kuntajohtajakokouksesta tehdyissä haastatteluissa tuli tosin hyvin esiin, että 0,5-hoitohenkilökuntamitoitus on jo totta monessa kunnassa ja ainakin vuoteen 2015 mennessä siihen päästään todennäköisesti kaikkialla.
Onneksi maan hallitus pääsi asiasta sopuun budjettiriihessä ja tuon 0,5-mitoituksen kirjaamiseen palataan vasta parin vuoden kuluttua, elleivät kunnat ole siihen mennessä asiaa hoitaneet. Samalla tulee kuitenkin huolehtia ja varmistua siitä, että myös vanhusten kotihoidon resurssit ovat riittävät. Moni vanhuksista haluaa kuitenkin mieluummin elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan, joka nykypalveluilla onkin mahdollista valtaosalla vanhuksista. Noin joka neljäs 75-vuotias henkilö tarvitsee joko kotiin annettavaa palvelua ja hoivaa tai ympärivuorokautista hoitoa.
Olen saanut seurata oman äitini elämää palvelukodissa viimeisten elinvuosiensa aikana. Hän oli palvelutasoon ja -tapaan erittäin tyytyväinen ja koki palvelut suurenmoisena apuna ikäisilleen vanhuksille. Saan luottamushenkilönä seurata myös saattohoitokodin toimintaa. Se on ottanut toiseksi toimintamuodokseen kotona tapahtuvan saattohoidon. Viime mainittu toteutetaan aina asiakkaan oman toiveen ja tarpeen mukaisena. Jokaiselle kuuluu arvokas elämä aina viime hetkiin saakka.

Helena Hirviniemi
kunnallisvaaliehdokas (Kok.)
Lammi

Tapio Vekka pohtii hyviä veljiä ja sisaria

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka kirjoittaa 16.9. Hämeen Sanomien Sunnuntaidebatissa hyvä veli -verkostoista.

Hyvä veli -verkostoista puhuttaessa sotketaan useita eri asioita. Ystävät keskenään, yritykset keskenään, yritykset ja poliitikot keskenään, tiedonvaihto, vallan väärinkäyttö, salailu, luottamuksellinen valmistelu, suhmurointi, oman edun tavoittelu ja sulle mulle -toimintatapa. Osa näistä on selkeästi väärin ja lainvastaista, osa tuo hyötyä yhteiskunnalle. Joskus muodollisesti oikein toimittaessa voidaan pyrkiä negatiivisiin asioihin, paha veli -verkostoihin, Vekka kirjoittaa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana Vekka kertoo tulleensa liitetyksi erilaisiin väitettyihin verkostoihin, kuten niin sanottuun HPK-puolueeseen, toimiessaan kaupungin aitioisäntänä HPK:n ottelutapahtumissa. Vekan yritys myös tuottaa kaupungille palveluita.

”Jos kerrankin käyttäisin poliitikkoasemaani yritykseni hyväksi, menettäisin kasvoni virkamiesten ja poliitikkokollegojen silmissä – ja uskottavuuteni poliitikkona, vaikka teko sinänsä ei olisikaan lainvastainen”, Vekka toteaa.

Elämää ja politiikkaa ei kuitenkaan voi eikä tule pyrkiäkään erottamaan toisistaan, sillä tällöin tuntuma yritysten ja ihmisten arkeen katoaa. Päätöksenteon läpinäkyvyyden varmistamiseksi täytyy sidonnaisuudet tuoda entistä selkeämmin julki aidosti ja avoimesti, kirjoittaa Vekka.

Lue lisää päivän Hämeen Sanomista.

*

Lasten ja nuorten hyvä päivä turvattava

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut vahva tasa-arvo. Kotioloista riippumatta lapset ovat kulkeneet samoihin kouluihin, mitä kautta lasten ja perheiden tiet ovat kohdanneet. Nämä edellytykset ovat jokaisen kunnan velvollisuus jatkossakin hoitaa, kirjoittaa Sari Rautio Hämeen Sanomissa.

Lehden vierailijapalstalla 13.9. Rautio korostaa lasten ja nuorten palveluiden merkitystä kunnalle ja veronmaksajille. Ne ovat ennaltaehkäisevä ja kehittävä sijoitus tulevaisuuteen.

”Erilaiset perheet tarvitsevat erilaisia asioita. Peruspalveluiden lisäksi lapsiperheiden kotipalvelua on haluttu tiukassakin taloudellisessa tilanteessa edistää. Positiivista syrjintää on harjoitettu moniongelmaisten asuinalueiden kohdalla”, Rautio kirjoittaa.

Peruspalveluiden järjestämiseksi taas on kehitetty uudenlaisia kumppaneita ja tapoja esimerkiksi päivähoitoon.

”Aina eivät peruspalvelut riitä ja silloin on oltava tarjolla osaavaa ja tehokasta erityistä tukea. Lastensuojelun tulee olla yhden luukun periaatteella toimivaa lasten suojelua.”

Rautio pohtii kirjoituksessaan myös kasvussa ollutta lastensuojeluilmoituksen määrää. Ollaanko menossa pahempaan vai oikeaan suuntaan? Noin 15 prosenttia ilmoituksista johtaa lastensuojelun asiakkuuteen, muille tuki järjestetään toisin tavoin.

”Olisiko sittenkin niin, että ilmoitus on hyvä asia, koska silloin lapsen tilanne on otettu vakavasti ja joku välittää”, Rautio kysyy.

Nuorten asioiden ajamisessa on parasta lähteä työnteon mahdollistamisesta.

”Töitä ei voi oppia kuin töitä tekemällä. Haluamme, että Hämeenlinnassa yhteiskuntatakuu on oikeasti totta. Sen toteuttaminen ei onnistu pelkästään työvoivaviranomaisen voimin. Olemme lähteneet ennakkoluulottomasti etsimään kumppaneita yrittäjistä, järjestöistä ja oppilaitoksista”, toteaa Rautio.

Yhteistyöllä syntynyt nuorten työseteli on tänäkin vuonna edesauttanut lähes 300 nuoren työkokemusta.

”Vastuu on meidän kaikkien yhteinen. Jos teet niinkuin ennen, saat samat tulokset kuin ennen. Voimme yhdessä tehdä lasten ja nuorten arjesta hieman parempaa.”

Lue lisää päivän Hämeen Sanomista.

*

Mihin verorahat menevät?

Riittävätkö rahat? Miten Hämeenlinnassa menee? Tule keskustelemaan taloudesta ja uudistuksista, joilla veroeuroja venytetään. Esillä myös Veropuu!

Hämeenlinnan kaupunki on avannut ensimmäisenä kaupunkina Suomessa verkkosivuillaan uuden Veropuu-visualisoinnin, jolla pyritään hahmottamaan puumaisen kuvan avulla mistä verorahat tulevat ja mihin ne menevät. Veropuun harmaat juuret kuvaavat tuloja ja oranssit oksat menoja. Mitä paksumpi oksa, sen suuremmat rahavirrat.

Veropuu perustuu vuoden 2011 talouden toteutumaan, mutta kaikkia puussa esitettyjä
asioita ei ole käsitelty oikeaoppisesti tilinpäätöksen ja kirjanpidon mukaisesti,
jotta kuvio säilyy riittävän selkeästi hahmotettavana. Tämän vuoksi tilinpäätöksen
luvut ja veropuun luvut eivät kaikilta osin täsmää.

Veropuun visualisointi on luotu Hahmota Oy:n kehittämän Veropuu-ohjelmiston avulla.

Veropuu löytyy verkkosivuilta osoitteesta www.hämeenlinna.fi/veropuu.

*

Tervetuloa Club Ilomieleen 13.9 klo 19 Ravintola Birgeriin. Järjestäjänä Hämeenlinnan Kokoomuksen valtuustoryhmä

*

Tapio Vekan vastine Lulu Riikosen mielipidekirjoitukseen Hämeen Sanomissa 5.9.

Innoparkin ongelmiin puututtiin heti valtuustokauden alussa 2009. Tilannetta on nämä reilut kolme vuotta ratkottu ja nyt pöytä on puhdas ja valtuustokauden aikana uusittuja konserniohjeita ja omistajapoliittisia linjauksia noudatetaan. Linjauksia, joiden valmisteluun valtuutettu Riikonen ei jättänyt yhtään kehittämisehdotusta ryhmäkeskusteluissa. Innoparkin ongelmat eivät johtuneet väärinkäytöksistä, vaan pääosin lamasta ja joistain virheinvestoinneista.

Konserniyhtiöillä ei ole käytössään mitään bonusjärjestelmiä, palkat ovat kohtuulliset ja luontais- ja henkilöstöedut normaaleja, mm. liikunta- ja kulttuuriseteleitä käytetään. Julkisilla esityslistoilla ei julkaista yksityishenkilöiden tulotietoja, halukkaat pystyvät ne hakemaan verotuksen juorukalentereista. Mitään erityistä tai tavanomaisesta poikkeavaa ei tullut esiin kaupunginhallitukselle annetussa selvityksessä kaupungin yhtiöiden toimintatavoissa.

Urkintaan puuttumisessani Riikonen viittaa maaliskuussa lähtettämääni luottamukselliseksi kirjaamaani viestiin, jossa Riikosta lähellä oleva kuntalainen oli kysynyt Seutukeskukselta kaupungin tilitapahtumatietoja. Kun hän ei ollut tietoa saanut, saamani tiedon mukaan Riikonen oli sitä valtuutetun arvovallalla vielä puhelimitse vaatinut – turhaan. Mikään yritys ei anna kolmannelle osapuolelle asiakkaidensa tietoja. Vaikka menisi pankista kysymään kaupungin tilin saldoa, tuskin kuntalainen sitä saa.

Olisiko Riikosenkin vastuullisena valtuutettuna aika keskittyä kaupungin nykytilan haasteisiin? Peruuttamalla kun ei pääse eteenpäin.

Tapio Vekka (kok)

*

Tule vaikuttajaraatiin

Hämeenlinnan asukkaille halutaan antaa vaikuttamismahdollisuus kaupungin asioihin jo asioiden valmisteluvaiheessa. Vuoden 2013 alussa aloittaa viisi lautakuntajaon mukaista vaikuttajaraatia:
• lapset ja nuoret
• elämänlaatu
• ikäihmiset
• terveys ja toimintakyky sekä
• yhdyskunta, ympäristö ja rakentaminen

Vaikuttajaraateihin halutaan mahdollisimman laaja edustus asukkaista, kesäasukkaista, luottamushenkilöistä, kolmannen sektorin edustajista (eli yhdistykset, seurat, järjestöt), yrittäjistä ja seurakunnista. Kaupungin johtavat viranhaltijat rajataan ulkopuolelle. Raatien toimintakausi on valtuustokausi mutta toimintaan sitoudutaan vuosittain.

Toiminta vapaaehtoista vaikuttamista

Osallistuminen raatien toimintaan perustuu vapaaehtoisuuteen eli jäsenille ei makseta kokouspalkkioita eikä matkakorvauksia. Raadeille tulee toimintaraha, josta maksetaan puheenjohtajalle ja sihteerille pieni korvaus. Jokaisella raadilla on vuosittain vähintään kaksi kokousta talousarvion ja palvelusopimusten valmisteluaikataulut huomioiden. Lisäksi raatien sähköistä yhteydenpitoa varten perustetaan Facebook-sivut. Halutessaan raadit voivat kokoontua muulloinkin.

Ilmoittaudu raatiin ja puheenjohtajaksi 14.10.2012 mennessä

Voit ilmoittautua haluamaasi raatiin ja puheenjohtajaksi www.hameenlinna.fi/vaikuttajaraadit sivulla olevien linkkien kautta.

Puheenjohtajaehdokkaat esitellään www.hameenlinna.fi/vaikuttajaraadit sivulla ennen äänestystä. Jokainen raati valitsee oman puheenjohtajansa sähköisellä äänestyksellä 16.10.-31.10.2012 välisenä aikana. Äänestää voivat vain kaikki raateihin ilmoittautuneet ja heille ilmoitetaan äänestyksestä erikseen henkilökohtaisesti.

Kaikkien raatien puheenjohtajat julkistetaan Kyläkäräjillä Raatihuoneella 10.11.2012

Kaupungin yhteyshenkilö:
maaseutusuunnittelija Marja Leena Souru
puh. 03 621 2018
marjaleena.souru (at) hameenlinna.fi

*

Harkittua kehitystä – ei yhtiöittämisvimmaa

30.8. Hämeen Sanomissa otettiin kantaa kaupungin konsernirakenteeseen. 90% kaupungin veroeuroista käytetään muuhun palvelutuotantoon kuin yhtiöihin. On silti hyvä, että konsernistakin keskustellaan. Palvelu- ja hankintastrategiassa ja valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa on koko valtuustokauden ajan määritelty omistamisen periaatteita ja konsernin arviointia ja toiminnan tehostamista ja sen mukaan on myös toimittu.

Kaupunkikonserni toimii jatkuvan demokraattisen, poliittisen ja kuntalaisten valvonnan alaisena. Keskeisissä organisaatioissa, myös konserniyhtiöissä on vahva poliittinen edustus. Hallitusammattilaisia tarvittaisiin ennemminkin lisää. Poliittisesti valittu kaupunginhallitus osana konsernijohtoa valvoo ja ohjaa yhtiöiden toimintaa. Ensi vuoden alussa perustettava hallituksen alainen poliitikoista valittavat konsernijaos keskittyy erityisesti yhtiöiden asioihin.

Yhtiöt on perustettu harkitusti toteuttamaan hyvin erilaisia tehtäviä. Yhtiö toimivat omistajan eli Hämeenlinnan kaupungin asettamien suuntaviivojen mukaisesti ja niitä seurataan jatkuvasti kaupunginhallituksessa ja valtuustossa kolmannesvuosittain. Lähes kaikki niistä toimivat ilman kaupungin tukea. Suorien avustusten osuus on 1,9% kaupungin toimintakatteesta. Muu rahoitus ohjataan kehittämisyhtiöiden kehittämishankkeisiin tai maksetaan yhtiöiden tuottamista palveluista. Markkinoilla toimivien konserniyhtiöiden ei anneta olla markkinahäirikköjä, mutta kehitysvaiheessa olevat yhtiöt toimivat sekä sisä- että avoimilla markkinoilla sovittujen toimintatapojen mukaisesti.

Yhtiörakennetta on kehitetty koko valtuustokauden ajan. Jokunen uusi yhtiö on perustettu, mutta useita on myös purettu tai sulautettu dynaamisemman ja ohjattavamman rakenteen muodostamiseksi. Useita järjestelyjä on myös parhaillaan meneillään. Elinkelvottomia yhtiötä ei ”tekohengitetä”. Jokainen yhtiö tuo Hämeenlinnalle ja hämeenlinnalaisille lisäarvoa.

Sari Rautio
valtuustoryhmän pj

Tapio Vekka
kaupnginhallituksen pj

*

Tutustu Hämeenlinnan kokoomuksen vaaliohjelmaan

Kokoomuslaiset arvot – sivistys, suvaitsevaisuus, kannustavuus ja välittäminen – ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Yhdistettynä kokoomuslaisten kuntapäättäjien asenteeseen niiden avulla saadaan tuloksia aikaan.

Kokoomuslaiset ovat valmiita jatkamaan työtä ja käärimään hihat huomisen kuntien puolesta.

Me kokoomuslaiset olemme parhaimmillamme silloin, kun on aika kantaa vastuuta ja uudistaa Suomea. Juuri nyt tarvitaan innostusta tarttua ongelmiin. Tarvitaan uudistajia, jotka tuntevat vastuuta oman kotiseutunsa tulevaisuudesta, ja tekijöitä, jotka pystyvät rakentavaan yhteistyöhön koko kaupunkimme alueella.

Kokoomuslaisessa ajattelussa yhteiskunnalliset päätökset lähtevät tosiasioiden tunnustamisesta ja arvojen kunnioit-tamisesta. Asiat on pidettävä kunnossa ja riittävä tulopohja taattava, jotta voimme pitää kuntalaisille annetut lupaukset huolenpidosta ja lähipalveluista myös tulevaisuudessa.

Nostamme esille tosiasiat, vaikka ne eivät aina olisi mukavia. Katsomme eteenpäin ja etsimme ratkaisuja luoden tulevaisuuden toivoa.

Tänään tarvitaan rohkeutta ja viisautta muokata nykyisiä rakenteita ja tapoja tarjota palveluja, jotta ne jatkossakin palvelevat hämeenlinnalaisia mahdollisimman hyvin. Meille tärkein asia on sujuva arki kaupungissa, jonka talous kestää lähemmänkin tarkastelun.

Tarvitsemme myös koko Hämeenlinnan seutua koskevia uudistuksia. Rakenteet eivät ole itseisarvoja vaan niitä pitää tarkastella kriittisesti ja tavoitella kuntalaisille parhaan palvelun tarjoavaa kokonaisuutta.

Tätä työtä haluamme yhdessä jatkaa.

Hämeenlinnan Kokoomus

*

Tulevaisuuden ratkaisut tehdään nyt!

Hämeenlinna täyttää 400 vuotta 2039. On aika muodostaa näkemys, millainen kotikaupunkimme silloin tulee olemaan ja päättää strategisista toimenpiteistä päämäärän toteuttamiseksi. Kokoomuslaisilla on kyky tehdä päätöksiä myös vaikeissa paikoissa – tulevaisuuden askelmerkit asetetaan nyt.

Sinä valitset – sinä päätät!

Paikallisdemokratia toimii, kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät, ja kotiseuturakkaus elää vahvana. Rakas ja arvokas kotiseutu muodostuu eri asioista kuin hallinnon rajoista. Edustuksellisen demokratian tehtävänä on katsoa kokonaisuutta.

Meille tärkeätä on ihmistä lähellä olevien palvelujen toimivuus ja korkea laatu. Arvostamme enemmän palveluita – kouluja, neuvoloita ja terveydenhuoltoa – kuin kunnantaloja. Huomisen Hämeenlinnassa jokaisen kannattaa pitää huolta itsestään ja läheisistään, jokainen kykyjensä mukaan.

Sujuva arki tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Hyvää elämää ei voida luoda yhdellä muotilla. Hämeenlinna pystyykin tarjoamaan palvelut joustavasti eri elämäntilanteisiin.

Perheiden on voitava valita sopivin hoitomuoto lapsille, ja ikäihmisten millaisia kotipalveluita he tarvitsevat. Palveluseteli on erittäin hyvä väline, jota tulee edelleen kehittää.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava kokonaisuuden kannalta tehokkaita. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen on fiksua paitsi talouden, myös erityisesti kuntalaisten kannalta. Onnistumalla ehkäisemään ongelmia elämänlaatu paranee ja sairaanhoitokustannukset alenevat.

Kokoomuslaiset päättäjät ymmärtävät koulujen ja päiväkotien merkityksen. Pienemmät luokkakoot, erityisopetuksen ja oppilashuollon panostukset sekä monipuoliset kieliohjelmat ovat sijoituksia tulevaisuuteen. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostamalla pidetään huoli, ettei kukaan tipu kelkasta.

Me haluamme, että nuorten yhteiskuntatakuusta tulee Hämeenlinnassa totta. Jokaiselle nuorelle löydämme järkevän työ- tai opiskelupaikan yhteistyössä yrittäjien, oppilaitosten, yhdistysten ja kaupungin kanssa.

Vastuuta omasta elämästä ja läheisistä ei voi ulkoistaa. Tehdään kavereiden lapsista ja naapurin mummosta huolehtimisesta tapa toimia – näin meillä Hämeenlinnassa!

Arvo ammattitaidolle

Huomisen Hämeenlinnassa opimme menneestä ja omaksumme rohkeasti uusia tapoja tehdä asioita toisin kuin ennen.

Henkilöstölle on annettava suurempi rooli hyvinvoinnin tekijänä ja kehittäjänä. Aktiivinen henkilöstöpolitiikka on kaupungin etu.

Kova työ ja ahkeruus ovat osa hämäläistä kansanluonnetta. Palkitsemisen kautta kannustetaan tekijöitä entistä parempiin työinnovaatioihin ja suorituksiin.

*

Hämeenlinnan Kokoomuksen tulevia tapahtumia

Askarruttavatko ajankohtaiset kysymykset? Mitä ovat perustelut hoitajamitoituksen takana? Missä Hämeenlinna menee? Paras tapa saada asioista tietoa ja perusteluja on tulla kysymyään, haastamaan ja ehdottamaan meille toimenpiteitä ja tavoitteita.

Tiistaina 4.9. klo 10-13 kuukausimarkkinoilla Kokoomus on tuttuun tapaan teltallaan kuuntelemassa. Tule tapaamaan ehdokkaita ja valtuutettuja Hämeenlinnan torille!

Club Ilomieli 13.9 klo 19 pui kaupungin taloutta. Mihin miljoonat menevät ja mistä ne tulevat? Paikkana olutravintola Birger.

Tervetuloa!

*

Hämeenlinnan Kokoomuksen vaaliohjelma julki

Hämeenlinnan Kokoomus julkaisee vaaliohjelmansa tänään Hämeenlinnan Elomessuilla. Kokoomuksen teemana on Hämeenlinna kotikaupunkisi – Totta ja toivoa! Tule osastollemme 429 keskustelemaan, tapaamaan vaaliehdokkaitamme ja tutustumaan vaaliohjelmaamme!

*

Lammin keskusraitti pesee kasvojaan

Lammin keskusraitti on viime kuukausien aikana kokenut melkoisen muutoksen. Uusi S-Market paikoitusalueineen on valmistunut, tosin joitakin kivetyksiä ja istutuksia viimeistellään vielä.

Jokainen uusi rakennus henkii aikakauttaan esim. rakennustavaltaan ja pintamateriaaleiltaan. Myymälärakennuksen sijoittelu muutti aluetta toiminnallisesti, mutta mielestäni ei heikommaksi. Nyt uudet, hyvät paikoitustilat ovat muutoinkin käytettävissä esim. kirkossa ja keskustaajamassa järjestettävien isojen tapahtumien yhteydessä.

Lammin keskusraitin uudistuminen on saanut jonkin verran negatiivistäkin palautetta, kuten Taru Kolehmaisen kirjoitus lehden lukijapalstalla 19.7.2012. Onneksi Keski-Häme julkaisi samassa lehdessä myös pääsuunnittelijan ja arkkitehdin näkemykset suunnittelutyön lähtökohdista. Suunnittelutyö on tehty heidän sekä Osuuskauppa Hämeenmaan ja Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Myös kaupunginkuvaryhmän kanssa on käyty keskusteluja. Aidosti haluttiin hyvää lopputulosta, kuten lehti tämän artikkelin otsikoi. Uskon vilpittömästi tähän!

Tällaiset kauppapalvelut eivät Lammin olosuhteissa kuulu keskustaajaman ulkopuolelle. Päivittäistavarakauppa tarvitaan kirkonkylässä, koska monet asiakkaat kulkevat siihen jalan. Tarvitaan myös hyvät paikoitustilat, koska Lammilla kauppapalvelut ovat pääosin keskittyneet keskustaajamaan ja asioimaan tullaan autoilla. Lammilla on myös hyvin paljon kesäasukkaita, jotka onneksemme käyttävät Lammin palveluja. Palvelutarjontaan vastaavat sekä kokonaan uudistunut S-Market että tilojaan myös tänä kesänä laajentanut ja saneerannut K-Market Mallas. Kun päivittäistavarat löytyvät läheltä, niin myös muita lähipalveluja käytetään.

Uudisrakentamisen ja saneerausten myötä Lammin julkinen kuva paranee koko ajan. Koulu- ja liikuntakeskus uimahalleineen sekä Konnarin alue koulu- ja varhaiskasvatustiloineen ovat hyvässä kunnossa. Uusia rivi- ja omakotitaloja rakennetaan, samoin teollisuustiloja Jahkolan alueelle. Vanhaa yhteiskoulurakennusta saneerataan parhaillaan rukoushuoneeksi. Turvantalo on kokenut lammilaisen talkootyön tuloksena merkittäviä parannuksia niin toiminnallisesti kuin viihtyisyydenkin kannalta.

Jokainen investointi on panostamista myös tulevaisuuteen. Siksi Lammilla on parhaillaan hyvin vahva ja myönteinen tulevaisuuden kuva. Hyvä palvelutarjonta mahdollistaa sen, että Lammi koetaan myös tulevaisuuden asuinpaikaksi.

Helena Hirviniemi
kunnallisvaaliehdokas (kok.)
Lammi

*

Uusia ratkaisuja palveluiden tuottamiseen

Hämeenlinna on tehnyt reipasta palveluiden uudistamista jo ennen kuntaliitosta. Uuden Hämeenlinnan kaupunkistrategian jatkona rakennettiin valtakunnallisestikin monipuolinen ja rohkea palvelustrategia koko toiminnan uudistamiseksi. Kaupungin tehtävä entistä selvemmin on koordinoida kokonaisuutta ja mahdollistaa palvelut, ja asiakkaan rooli palveluiden valitsijana korostuu. Ihmisten tarpeet ja odotukset ovat yhä erilaisempia. Halutaan entistä räätälöidympiä palveluja. Mutta miten niitä löydetään?
Palvelualoitemenettelyssä kunta altistaa osan palvelutuotannostaan kuntalaisten, yhdistysten ja yritysten kehitysideoille ja lupaa järjestää tarjouskilpailun jos aloitteentekijä näyttäisi tekevän palvelun halvemmalla tai parempilaatuisina. Menettelyä on käytetty menestyksekkäästi esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa.

Kaupungilla olisi velvoite arvioida haastetta ja vastata siihen. Palvelualoitekäytäntö toisi hyvän lisän palvelurakenteiden uudistumiseen, monituottajamallin kehittymiseen ja kustannustietoisuuden kasvuun.
Palvelualoitteilla voidaan saadaan kuntalaisten ideat paremmista tai tehokkaammista palveluista hyödynnettyä. Näin se toimisi myös lähivaikuttamisen välineenä.

Innovaatiot syntyvät useammin sorvin kuin kokouspöydän ääressä. Siksi tulisi kaikin keinoin edistää toimivien mallien kehittymistä. Sama pätee kaupungin omaan toimintaan. Tätä pyritään edelleen tukemaan hyvällä johtamisella ja kannustepalkkauksella. Viime vuoden toimintakertomuksessa on jo näkyvissä palkitsemisrahan saaneet ihmiset ja yksiköt. Osaamista siis on, kun sille annetaan tila kukoistaa.

Sari Rautio
valtuustoryhmän pj
kunnallisvaaliehdokas

*

Yhteistyöstä oppositiopolitiikkaan?

Neljä pientä hämeenlinnalaispuoluetta julkaisi eilen vaalikoalitionsa, jolla he ilmoittivat hyökkäävänsä Kokoomuksen ja Sosialidemokraattien ”yksipuoluejärjestelmää ja sanelupolitiikkaa” vastaan. Tulkinta on mielenkiintoinen, koska koko valtuustokauden ajan Hämeenlinnassa on asioita valmisteltaessa pidetty seminaareja, iltakouluja ja infoja. Kaikissa luottamuselimissä on merkittävä osuus pienpuolueiden edustajia, eilisen HäSa mukaan kolmesta viiteen / toimielin.
Toimielinten, niin lautakuntien kuin kaupunginhallituksenkin päätökset ovat lähes aina olleet yksimielisiä, jolloin sillä hetkellä valmistelu, johon pienpuolueetkin ovat osallistuneet, on tyydyttänyt. Ennen kaupunginvaltuuston kokouksia päätöksiä on vielä hiottu kaikkien ryhmien puheenjohtajatapaamisissa ja monesti päätös on jalostunut vielä kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen ennen valtuustokäsittelyä. Pienryhmillä on ollut selkeästi edustustaan laajempi mahdollisuus käyttää valtaansa.

Muutamaan kohtaan haluan korjata virheellisen väitteet 19.6. lehdestä:

On vallinnut yksipuoluejärjestelmä ja sanelupolitiikka – väärin. Päätökset on valmisteltu lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa kaikkien puolueiden yhteistyöllä ja päätökset ovat olleet lähes aina yksimielisiä.

Jatkossa valtuustolle saadaan paremmin pureskeltuja esityksiä, kun muutkin kuin Kokoomus ja SDP voivat vaikuttaa asioiden valmisteluun – väärin. Nytkin kaikki ryhmät osallistuvat valmisteluun, kukin oman aktiivisuutensa mukaisesti, kuten edellä on todettu.

Jos pienet puolueet ovat yksin, Kokoomus ja SDP saavat paikkoja suhteettoman määrän – väärin. Demokraattinen vaalitulos sanelee suhdeluvut ja paikkamäärät. Nytkin pienpuolueille on vaalien jälkeisessä neuvottelussa osoitettu isojen puolueiden paikkoja.

Nykyään kellään muulla kuin Kokoomuksella ja SDP:llä ei ole mahdollisuuksia saada edustajiaan yhtiöiden hallituksiin – väärin. Myös yhtiöissä on useita pienpuolueiden edustajia. Esimerkiksi Innoparkin hallituksen puheenjohtajuus on tällä hetkellä Keskustalla.

Koalitio korostaa yhteistyön lisäämistä. On vaikea nähdä muodostuneen kuntaopposition pystyvän jatkossakaan yhteistyöhän, kun sitä nytkään aktiivisesta yrityksestä huolimatta ei ole syntynyt. Onkin muodostunut kaksoisjärjestelmä, jossa pienpuolueet ovat olleet yksimielisiä asioiden valmistelussa, mutta valtuustossa vastustavat itse tekemiään päätöksiä. Tämä nähtiin viimeksi räikeästi viime valtuustossa, kun Tarkastuslautakunnassa Innoparkin selvitystyön hyväksymistä kannattanut valtuutettu, kansanedustaja Ismo Soukola esitti hallitukselle ja kaupunginjohtajille epäluottamusta valtuustossa.

Olenkin joutunut tekemään erittäin epämieluisan päätöksen, kun olen joutunut erottamaan kaupunginhallituksen oikeistoryhmästä Keskustapuolueen ja Perussuomalaiset. Keskustan vastuulliset edustajat kaupunginhallituksessa kärsivät tässä kohtuuttomasti puolueensa poliittisesta pelistä, josta heidät on myös käsitykseni mukaan pidetty varsin hyvin pimennossa. On kuitenkin mahdotonta, että puolue toimii samanaikaisesti hallituksessa ja sen työskentelyä vastustavassa ja kritisoivassa oppositiossa.

Odotankin mielenkiinnolla oppositiokoalition vaihtoehtoja Kokoomuksen yhdessä SDP:n kanssa johtaman kaupungin eteenpäin katsovalle ja vastuulliselle, pitkäjänteiselle politiikalle. Enää ei epämääräisten väitteiden heittely ja asioiden vastustaminen riitä – nyt tarvitaan perusteltuja vaihtoehtoja.

Kokoomus haluaa kantaa vastuuta, tehdä vaikeitakin ratkaisuja. Puhua totta ja luoda tulevaisuuden toivoa. Tehdä Hämeenlinnasta entistäkin elinvoimaisemman ja paremman paikan asua, yrittää ja elää. Tarvitsemme yhdessä tekemisen kulttuuria!

Tapio Vekka
kaupunginhallituksen pj (kok)

*

Syrjäytyminen tuo kaksinkertaiset kustannukset

Sanana syrjäytyminen on muoti-ilmiö, jota syystäkin viljellään erittäin paljon niin mediassa kuin ihmisten puheissakin. Puhutaan ihmisistä, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet yhteiskunnnassa vallitsevien sääntöjen ja normien sekä työelämän ulkopuolelle.

Ihminen joka on jäänyt vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän ulkopuolelle varmaankin tuntee oman itsensä olevan ”hukassa” tai että on jollain tapaa epäkelpo ja kokee kuulumattomuuden tunteita.

Kysymys on kasvatuksen ja yhteiskunnan erheestä, jolloin muuten hyvä koulu- ja sosiaalijärjestelmämme ovat olleet liian tehottomia tai kykenemättömiä toimimaan lapsen ja nuoren kasvun hyväksi. Kasvatusvastuu on kuitenkin pääasiassa vanhemmilla. Koulujärjestelmän tehtävä on opettaa lapsille ja nuorille yleissivistystä. Olen kuullut koulujärjestelmämme syyllistämistä lapsen ja nuoren käyttäytymisongelmiin liittyen. Koulujärjestelmällämme ei ole resursseja eikä oikeudellista asemaa olla tämänlaisessa kasvattavassa asemassa. Vastuu ja velvollisuus on pääasiallisesti vanhemmilla, sekä muilla lapsen ja nuoren elämään vaikuttavilla aikuisilla.

Syrjäytyminen on vakava ilmiö, jonka vaikutus näkyy niin kyseisen ihmisen kuin muidenkin elämässä. Se näkyy myös vallitsevien rakenteiden toimivuudessa sekä kuntien taloudessa. Vakavimmillillaan syrjäytynyt ei ole osallisena työelämässä ja sosiaaliset piirit rajoittuvat pääasiassa samoista ongelmista kärsiviin ihmisiin. Syrjäytymisen näkyvät ilmiöinä ovat erinäiset mielenterveys- ja alkoholiongelmaisten aiheuttamat rikokset ja häiriöt sekä työelämässä näkyvinä häiriöinä sekä kasvavana nuorisotyöttömyytenä.

Inhimillisesti ajatellen toisen ihmisen auttaminen ja tukeminen on sivistyneen yhteiskunnan ja jokaista sen yksilöä koskeva moraalinen ja eettinen velvollisuus. Elämme kuitenkin samassa maassa, samassa kunnassa.

Ihmisten pahoinvointi, niin henkinen kuin fyysinen, rasittaa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kustannukset saavat kunnat ja kuntayhtymät toimimaan mahdollisimman kustannustehokkaasti, jolla yleensä tarkoitetaan henkilöstömitoitusten tarkistusta ja määrärahojen leikkausta sekä hallinnollisia järjestelyitä. Palveluita siirretään, supistetaan ja tehostetaan. Usein tämä johtaa selkeään palvelutarjonnan, -nopeuden ja valitettavasti sen tehokkuudenkin laskuun.

Tuloskeskeinen, minä-ajatteluun painottuva yhteiskunta ei tunnista yhteishyvän piirteitä. Vapaaehtoistoiminta, toisten auttaminen ja tukeminen vähenee. Ajatuksena pyörii, Miksi minun pitäisi?

Mielestäni taloudellisesti ajatellen, on huomattavasti kannattavampaa panostaa varoja ennaltaehkäisyyn sekä riittäviin avohoidon toimiin, jolloin voimme saada yhteiskunnallemme tuottavan ihmisen. Sen lisäksi, että menetämme verovarjoa tuottamattoman ihmisen johdosta, yleensä maksamme erinäisiä tukia kyseisen ihmisen elämän tueksi. Tuet ovat tärkeä asia monille ihmisille ja se on tarvittava lisätulo eri elämän vaiheissa, joten meidän kykymme tukea ihmisiä silloin kuin sen tarve on suurin on uhattuna jos emme saa ennaltaehkäistyä syrjäytymistä ajoissa. Suurten ikäluokkien eläköityminen kiihtyy ja tarvitsemme tehokkaita toimia sosiaali- ja terveysjärjestelmämme ylläpitämiseksi.

Lienee selvää, että sairauden hoito maksaa, olkoonkin se psyykkinen ja/tai somaattinen. Aina kun sosiaali- ja terveydenhoitopuolemme tekee jotain, tarkoittaa se rahanmenoa. Huomattavasti halvemmaksi tulee hoitaa sairauksia ennakolta. Kysymys kuuluu, onko meillä tällä hetkellä varaa ennaltaehkäisevään työhön? Kysymyksen pitäisi mielestäni kuulua, kauanko meillä on varaa olla tekemättä tehokasta ennaltaehkäisevää työtä?

Jarkko Koivisto
kunnallisvaaliehdokas (kok.)

*

Hyvä arki vaikuttaa asuinpaikan valintaan

Helsingin Sanomat uutisoi 2.4.2012 otsikolla Tampere on halutuin – miksi? Uutinen kertoi, että Tampere on ollut Suomen suosituin kaupunki jo yli 10 vuotta putkeen, kun Taloustutkimus on kahden vuoden välein kysynyt suomalaisilta parasta asuinpaikkaa.

Tampereen vetovoimaa selitetään helpolla arjella, sijainnilla ja asumisen kustannuksilla. Kakkospaikan otti tänä vuonna Turku ja Helsinki on Jyväskylän jälkeen neljäntenä. Hämeenlinnan sijaluku on kahdeksan.

Hämeenlinnakin on arjen sujumiseen kiinnittänyt huomiota. Kaupungin mainoslauseessa sanotaan, että hyvä arki asuu Hämeenlinnassa. Ja maaseutuohjelmalla haetaan samaa sisältöä myös Hämeenlinnan maaseutualueille. Kaupungin strategiakin lupaa, että hyvän arjen mahdollisuudet tarjotaan kaikille kuntalaisille tasapuolisesti. Tätä kaikki asianosaiset toteuttakoot!

Arjen asiat ovat niitä peruspalveluja, joita asukkaat kotikaupungiltaan odottavat joko omana toimintana tai muutoin järjestettyinä. Hyvin suurelta osin nämä palvelut kuuluvat ns. lähipalvelujen kategoriaan, kuten päivähoito, koulu- ja terveyspalvelut sekä vanhustenhoito. Unohtaa ei voida myöskään yhdyskuntarakenteen palveluja eikä vapaa-aikaan liittyviä mahdollisuuksia.

Reetta Meriläinen viittasi Helsingin Sanomissa 12.6.2012 julkaistussa kolumnissaan arjen sujumiseen lainaten Protagorasta, 2500 v sitten elänyttä kreikkalaista filosofia: ”Kaikkien arjen asioiden tarpeen mitta on ihminen, sellaisina kuin asiat ollessaan ovat, ja kun niitä ei ole, myös silloin”.

Mielenkiintoinen palvelujen määrän mittari, joskin vaikeasti tulkittava. Esimerkiksi ihmisten sairastavuuteen liittyvät palvelutarpeiden ennakoinnit ovat asiantuntijoillekin vaikeita, eikä volyymiä voida rakentaa tietenkään maksimikysynnän varaan. Mutta suoriutumista palvelutarpeen muutoksissakin haetaan. Kuntatalouden tämän hetkisen tilan tuntien tässä on haastetta tarpeeksi.

Hyvin ajankohtainen arjen palvelu on tällä hetkellä keskustelussa oleva lukiokoulutus. On hyvä, että asia Lamminkin osalta selvitetään, mutta lopputulokseen toivoisi vaikuttavan sijainti- ja etäisyyskysymysten ohella myös sen, että 50 vuotta toiminut opinahjo on tänäkin keväänä osoittanut kykynsä ylioppilaskirjoituksissa menestymisessä. Muutama vuosi sitten Lammin lukio pärjäsi hyvin tilastossa, jossa kriteerinä oli jatko-opintoihin pääseminen. Lukiokoulutus voinee hakea yhteisen hallintomallin alla myös monitoimipaikkaista toteutustapaa, joka huomioi senkin, että lukio ja yläasteopetus ovat Lammilla sidoksissa keskenään yhteisten opettajien kautta.

Helena Hirviniemi
kunnallisvaaliehdokas (Kok)
Lammi

Vahvoilla kunnilla hyvinvoivia hämäläisiä?

Suomen suurin hallinnon remontti, kuntauudistus, on edennyt vankasti linjauksien muodossa hallitusohjelmaa noudattaen. Toukokuun lopussa vahvistetussa etenemistavassa kunnat vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa. Eli puhutaan kuntaperusteisesta järjestelmästä ja sen vahvistamisesta. Vahvan peruskunnan rooli on historiallisesti ollut merkittävä ja sitä se tulee olemaan jatkossakin.
On erityisen tärkeää että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla. Suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan paljon muutakin kuin sosiaali- ja terveyspalveluita. Yhdyskuntasuunnittelu sekä esimerkiksi vapaa-ajan, sivistyksen ja kulttuurin palvelut kytkeytyvät voimakkaasti terveyden edistämiseen. Kuntaperusteinen malli mahdollistaa näiden tekijöiden yhdistämisen kunnalliseen demokraattiseen päätöksentekoon. Kotikunta on ainoa taho, joka voi saumattomasti huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista monilla eri tavoilla.
Uudistuksen lähtökohtana on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä toimivat palvelut. Tällöin myös palvelujen ohjauksen ja rahoituksen on kuljettava kuntien kautta silloinkin kun palvelut toteutetaan kuntien välisenä yhteistoimintana tai ostopalveluina. Vahva kunnallinen terveydenhuolto on myös kiinnostavampi työnantaja. Henkilöstön pitkäjänteinen ja sitoutunut kehittämistyö tulee saada paremmin osaksi julkisen sektorin perustoimintaa.
Painopiste lähipalveluiden kehittymiseen

Lähipalvelut, kuten terveyskeskus, kouluterveydenhuolto, neuvola tai vaikkapa vanhustenhoiva luovat turvallisuutta. Valitettavasti jo vuosikymmeniä on säästetty virran alkupäässä ja sitten jouduttu panostamaan loppupäässä enemmän – eli erikoissairaanhoito ja häiriöpalvelut ovat kehittyneet perusterveydenhuollon kustannuksella. Peruspalveluiden saatavuudessa ja toimivuudessa onkin vakavia puutteita. Odotusajat ovat liian pitkiä ja esimerkiksi kouluterveydenhoitajalle tai hammashoitoon ei välttämättä pääse silloin kun on tarve. Suurin ongelma onkin palveluiden epätasainen laatu ja saatavuus, ei vain valtakunnallisesti vaan jopa kuntien sisällä. Epätasa-arvo onkin talouden ohella keskeisin syy uudistuksen tarpeellisuuteen.
Ehkäisevät ja terveyttä edistävät palvelut ovat kehittyneet lähinnä satunnaisina hankkeina. Julkisen terveydenhuollon rapautuminen ja palveluiden valuminen monikansallisille suuryrityksille ei ole kestävää kehitystä – ei maksajalle eikä asiakkaalle. Vahvaa kuntaa tarvitaan ohjaamaan kokonaisuutta ja ottamaan terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa. Ei erillisenä hallinnonalanaan vaan selkeinä strategisina päätöksinä ja linjauksina. Siis oikeana hyvinvointipolitiikkana. Tähän tarvitaan sitä riittävän vahvaa kuntaa, jolla on toimivalta kaikissa asukkaittensa elämää tukevissa palveluissa. Keskittämällä hallintoa saadaan resursseja palveluihin.

Miten sitten Kanta-Hämeessä?

Meillä on kolme seutua, joilla tällä hetkellä on varsin erilaiset tavat järjestää perusterveydenhuolto, mutta yhteinen sairaanhoito. 24/7 päivystyksen ja synnytystoiminnan säilyminen maakunnassa vaatii yhteen hiileen puhaltamista. Aluepolitiikan aika on ohi. Uuden mallin mukaan sairaanhoitopiirit lakkaavat. Tämä kuulostaa kovin dramaattiselta, mutta kyse on hallinnon keventämisestä ja resurssien siirtämisestä palveluihin. Kunnille siirtyy suurempi vastuu ja päätösvalta omista palveluistaan. Keskus- ja aluesairaalat eivät kaupungeista mihinkään häviä. Sen sijaan yhteistyötä lisätään ja vaativaa erikoissairaanhoitoa keskitetään sinne, missä osaamista on riittävästi. Näin on syytä toimia myös meillä, ja reippaassa tahdissa.
Ei meiltäkään sairaalanmäki mihinkään katoa. 24/ 7 toimintakin säilyy, kun löydetään riittävän vahvat yhteiset näkemykset tilanteista ja tavoitteista. Selvityksiä on nyt käynnistymässä sekä Hämeenlinnan seudulla että koko maakunnan tasolla Hämeen liiton toimesta. Tämä on erinomainen asia ja jokaisen kunnan on syytä edistää ripeää selvittämistä kaikin tavoin.
Hämeenlinna on lähtenyt selvittämään parasta tapaa organisoida terveydenhuollon kokonaisuus kestävällä tavalla. Olennaisinta on poistaa rajaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliltä ja kehittää kokonaisuutta. Saumattomasti ja tehokkaasti toimivat hoitoketjut ovat asukkaiden ja yhteiskunnan etu. Nykymallissa lähetteillä liimatut ketjut ovat rikkonaisia ja satunnaisia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen tulee tehdä maakunnan ja seutujen asukkaiden ja elinvoimaisuuden parhaaksi, ei yksittäisten kuntien etua valvoen.
Ennaltaehkäisy on säännöllistä seurantaa ja jatkuvaa asiakassuhdetta

Kävin pitkästä aikaa hammaslääkärissä – 70 luvulla Oulun kouluhammashoidosta pinnoitukset ja säännölliset fluoraukset saaneena olen niiden onnekkaiden joukossa, joilla hampaat eivät ole paljon korjauksia vaatineet. Samalla kun hampaita hoidettiin, kokenut lääkäri kertoi näkemyksiään hammashoidon ongelmista. Kun pysyvät potilassuhteet puuttuvat, on hoito ongelmien ratkaisua eikä ennalta ehkäisyä. Keikkalääkärit eivät kanna vastuuta, tunne potilaitaan tai tee pitkäjänteistä terveyden edistämissuunnitelmaa – koska heillä ei siihen ole mahdollisuutta. Näihin päätelmiin on helppo yhtyä. Ja nämä kaikki ammattilaisten näkemykset on syytä saada käyttöön uutta mallia rakennettaessa.
Vanhaa kunnanlääkärimallia meille tuskin enää havitellaan, mutta vanhasta hyvästä voisi muutamia asioita ottaa käyttöön. Oma lääkäri, joka hoitaa koko perheen asiat, tuntee historian ja osaa seurata ihmisen elämän kehittymistä, olisi enemmän kuin tarpeellinen nykyaikanakin. Samoin lääkärin kotikäynnit ovat mahdollisia muualla maailmassa, miksei myös meillä?

Sari Rautio
Artikkeli on julkaistu Hämeen Sanomien vierailijapalstalla 7.6.2012

*

Heitteillejättäjien yhteiskunta

Yhteiskunnassa ajetaan laajasti avo- ja kotihoitoon siirtymistä vanhus- ja kehitysvammahuollossa. Sana ”Laitos” aiheuttaa ahdistusta ja päänvaivaa monille päättäjille sekä ihmisille, jotka eivät välttämättä ymmärrä mitä Laitoksessa tehdään.

Laitos on mielikuva, käsite, joka piirtyy asiaa ajattelevan mielessä tietynlaiseksi. Mielikuvissa välkkyy elokuvistakin tuttu, yksi järkyttävän kokoinen rakennus, jossa on pitkät käytävät ja värimaailmaa sekä sisustusta koristelee Laitosmaisesti sairaalavärit. Sisustus on niukkaa: ei tauluja, ei kukkia, ei henkilökohtaisia muistoja. Käytävillä kävelevät asiakkaat aamutakeissaan kömpelösti ja flegmaattisesti seuraavaan toimintoon. Hoitajat, nuo valkoisiin pukeutuneet Laitostuneet työläiset, toteuttavat 20 vuotta sitten luotua päiväohjelmaa orjallisesti sekä kellontarkasti. Todellisuus voi olla tarua ihmeellisempää.

Poliittiset päättäjät ovat määritelleet suositustasot vanhustenhuoltoon. Niiden mukaan 75-vuotiaista 93% tulisi hoitaa kotona. Tämä tilanne on ihanne, ideaali ja ehdottomasti kannattamisen arvoinen asia. Poliittiset päättäjät unohtavat näitä päätöksiä ja suosituksia tehdessään erään pienimuotoisen asian: nyt puhutaan ihmisistä, ei tuotantolaitoksien linjastoista. Kullekkin ihmiselle tulee määritellä yksilöllisesti hänen tarvitsemansa hoidon taso.

Täällä meillä todellisuudessa poliittisella tai virkamiespäätöksellä ei saada vanhuksia, kehitysvammaisia, päihde- tai mielenterveyskuntoutujia yhtään parempaan kuntoon. Ihmisten toimintakykyä tukemaan tarvitsemme ennaltaehkäisevää, kuntouttavaa työtä. Avohoidon henkilöstömäärä ei todellakaan riitä tätä toteuttamaan.

90-luvun mielisairaanhoidon muutokset muistuttavat todellisuudesta. Tällöin siirrettiin merkittävä määrä asiakkaita avohoitoon, jonne luvattiin muutoksen johdosta myös merkittävästi resursseja. Vielä tähänkään päivään mennessä ei näitä resursseja ole näkynyt, missään. Tällä aiheutetaan kierre, joka rasittaa sosiaali- ja terveyspalveluita sekä on omiaan edesauttamaan syrjäytymistä.

Avo- ja kotihoidon tavoitteet ovat loistavia: tuetaan ihmistä hänen omassa kodissaan, niin pitkään kuin mahdollista. Resurssipula ja riittävän kuntoutuksellisen toiminnan puute eivät tue tätä tavoitetta. Meidän sosiaali- ja terveyspalvelumme ovat liian tehottomia toimimaan tällä tavoin; asiakkaan kunto laskee oletettua nopeammin ja Laitoshoitoa tarvitaan.

Poliittisten päättäjien tulee myös huomioida toimet, joilla tavoitteeseen päästään. On vastuutonta päättää pelkästään lopputulos ilman välitavoitteita ja tarvittavia toimia.

Kuntoutukseen sekä avo- ja kotihoitoon tulee panostaa monta vuotta ennen laitospaikkojen vähentämistä, jolloin palveluiden käyttäjät ovat siinä psyykkis-, fyysis- ja sosiaalisessa kunnossa, että he pärjäävät kotona. Tämä tarkoittaa lisää henkilökuntaa.

Jarkko Koivisto
kunnallisvaaliehdokas
Lammi

Liitoskunnista kaupunginosia

Hämeenlinnan seudulla toteutui kuntaliitos 1.1.2009 lukien. Tällöin Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin. Samalla kaupungin tapa toimia uudistui merkittävästi. Puhuttiin yhteisesti Uudistuvasta Hämeenlinnasta.
Kaupungin kotisivuilla liitoskunnista käytetään jo nyt nimitystä kaupunginosa ja kaupunginosakeskus. Vaikka aikaa on kulunut jo kohta neljä vuotta, puhekielessä kuulee hyvin usein sanat kantakaupunki ja liitoskunnat. Antti Hämeen Sanomissa käyttää kylläkin kaupunginosa-nimitystä, mutta muuten niin erinomaisessa Hämeenlinnan maaseutuohjelmassa 2015 esiintyy joissakin kohdin maininta liitoskunta, ehkä selvyyden vuoksi. Tosin asiayhteyksiin liittyen puhutaan myös kaupunginosista tai maaseutualueista.
Olisikohan aika osoittaa, että ollaan yhtä ja samaa suurempaa kaupunkirakennetta ja ryhtyä yhteisesti puhumaan kaupunginosista taikka uusimmista kaupunginosista myös Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kohdalla. Tänä päivänä ei enää kuule puhuttavan Vanajastakaan Hämeenlinnan liitoskuntana.
Kaupungin yhteinen hallinto ja palvelurakenne kattavat joka tapauksessa yhtä vastuullisesti Hämeenlinnan aikaisemmat kuin uudetkin kaupunginosat.

Helena Hirviniemi
kokoomuksen kunnallisvaaliehdokas
Lammi

*

Hämeenlinnan Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokkaat syksyn vaaleissa

Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestö on nimennyt 30.5.2012 pitämässään ylimääräisessä kokouksessa vuoden 2012 kunnallisvaaleihin 53 ehdokasta sekä päättänyt täydentää ehdokkaiden nimeämistä 88:aan eli täyteen listaan kunnallisjärjestön hallitusten kokouksissa.

Ehdokkaista on Hauholta 5, Hämeenlinnasta 36, Kalvolasta 4, Lammilta 5, Rengosta 2 ja Tuuloksesta 1.

Antti Ahonen HUK tuntiopettaja, Antti Astrén yhteyspäällikkö, Mehmet Cekic kokki yrittäjä, Akseli Hakala yo-ajoneuvoasentaja päätoiminen puheenjohtaja, Kustaa Heikkilä maanviljelijä, Mikko Hieta päätoimittaja, Susanna Hietanen FM, Helena Hirviniemi kunnallisneuvos, Pauliina Hirviniemi opiskelija, Kati Hirvonen FM rehtori, Jenni Höijer kondiittori yrittäjä, Olli Ilomäki yrittäjä, Saku Jokisalo nostokoneistovalmistaja pääsihteeri, Pentti Kallionpää insinööri projektipäällikkö, Sara Kaloinen palvelukoordinaattori, Vesa Kaloinen metsänhoitaja yrittäjä, Jenna Kankaanpää ravintolapäällikkö, Jari Kattainen KTM toimitusjohtaja, Suvi Kekki opiskelija, Jarkko Koivisto lähihoitaja, Jari Koskinen maa- ja metsätalousministeri, Jarmo Kulmala toimitusjohtaja, Veli-Pekka Kulmala ajomestari, Terhi Kyhkynen mielisairaanhoitaja, Pekka Kääriäinen KTM yrittäjä, Katriina Laaksonen terveydenhuollon maisteri, Pasi Laine lehtori yrittäjä, Maria Lassila-Merisalo FT tutkija, Raija Lautanen TMT vs. erityisluokanopettaja, Helena Lehkonen KT yrittäjä, Jouni Lehtonen toimittaja yrittäjä, Kirsi Levä tekniikan tohtori yli-insinööri, Kai Lindfors kouluttaja, Elina Nieminen kirjanpitäjä palkanlaskija, Anni Puntila opiskelija, Leena Pyhälä kiinteistönvälittäjä, Sari Rautio kehityspäällikkö, Hasse Renfeldt isännöitsijä, Tuula Ruuska FM eläkkeellä, Kari Räntilä päätoimittaja pastori, Esa Salokorpi yrittäjä, Altti Salomäki palvelujohtaja, Elina Salonen sairaanhoitaja, Leena Sarasmäki farmaseutti eläkeläinen, Kaija-Leena Savijoki peruskoulun luokanopettaja erityisopettaja, Timo Saviniemi maa- ja metsätalousyrittäjä, Georgios Soupios yrittäjä toimitusjohtaja, Markku Stenfors eläkeläinen, Tomi Tulisalmi yrittäjä, Juha Tuomi nuohoojamestari yrittäjä, Riitta Tuorila fysioterapeutti YAMK pedagoginen suunnittelija, Tapio Vekka yrittäjä toimitusjohtaja ja Minna Viskari kasvatustieteiden maisteri.

*

Vapaatunteja Pullerihalliin

Elämänlaatulautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Jari Kattainen haluaa löytää tapoja mahdollistaa liikuntaharrastus kaikille.

– Kaupungin, urheiluseurojen ja kulttuuriyhdistysten tulisi tarjota lapsille mahdollisuus käydä kokeilemassa harrastusta jo ennen kuin siihen sitoutuu, Kattainen pohtii Hämeen Sanomienhaastattelussa.

Kattainen toivoo myös seudullista stipendirahastoa kaiken harrastustoimen käyttöön.

– Laaja ja yhtenäisin kriteerein toimiva stipendirahasto olisi parempi vaihtoehto kuin sosiaalipuolen osallistuminen lasten urheiluharrastuksiin, Kattainen uskoo.

Haastattelussa Kattainen nostaa esiin myös usein vaietun epätasa-arvon tyttöjen ja poikien harrastusmahdollisuuksissa. Hän toivoo avoimuutta avustusten ja harjoitusvuorojen jakautumisessa eri harjoitusryhmien kesken. Urheiluseurojen vapauttamista käyttömaksuista kokonaankaan hän ei täysin tyrmää.

– Kaupunki tukee jo nyt käyttömaksuja, mutta on myös totta, että muutamat lajit ovat harrastajilleen poskettoman kalliita.

Lue lisää Hämeen Sanomista.

*

Citymaasturi, luksusjahti vai läheiset ihmiset ja mielenrauha?

Nuorten perheissä eletään jännittäviä aikoja. Oppilaitosten sulkiessa ovensa, alamme kysellä: ” Mihin aiot hakea? Menetkö lukioon vai ammattikouluun? Entä sen jälkeen? Mikä sinusta tulee isona?”

Kelpaako meille vastaukseksi se, ettei nuori vielä tiedä? Voiko nuori valita sellaisenkin alan, jonka palkka ei houkuttele? Jos valittu tie, koulutuslinja tai ammatti ei osoittaudu oikeaksi, voiko nuori vaihtaa alaa?

Me aikuiset olemme luoneet yhteiskunnan, jossa menestys liitetään usein taloudelliseen pärjäämiseen. Tätä mielikuvaa välitämme nuorille. Samalla kerromme jotain arvomaailmastamme. Siinä maailmassa ammattiin on valmistuttava mahdollisimman nopeasti ja suoraviivaisesti. Taloudellisen menestyksen mittarina ovat raha, talot, tabletit ja taulutelkkarit.

Voisiko menestys olla jotakin muutakin? Mikä elämässä on lopulta tavoittelemisen arvoista? Pitäisikö nuoria pikemminkin tukea rakentamaan elämänuraa kuin työuraa?

Professori Lea Pulkkinen on tutkinut 1959 syntyneitä suomalaisia heidän lapsuudestaan asti. Hänen mukaansa keskeisimpiä asioita onnellisessa elämässä ovat perhe, työ ja terveys. Kaipuu kokea nämä vahvasti ja samanaikaisesti ovat meille tärkeitä. Ihminen haluaa löytää tasapainon näiden kolmen elämänalueen välille, niin ettei mikään alue saa liian suurta sijaa toisen kustannuksella. Elämän harmonia löytyy, kun työ, opiskelu ja kotielämä ovat keskenään tasapainossa. Pelkän taloudellisesti menestyksekkään uran luonut ihminen saattaa tuntea itsensä sisäisesti tyhjäksi.

On alettava puhua sosiaalisesta menestymisestä. Sosiaalisen menestyksen huipulla on ihminen, jolla on parisuhde ja perheasiat kunnossa sekä lämpimät ja avuliaat välit läheisiin. Ne helpottavat opiskeluissa ja työssä, jossa tahtia sanelevat kiire ja stressi. Sosiaalisen menestymisen myötä syntyy syvä ilo, joka ei horju elämän vastoinkäymisissä. Kun ihminen on sinut itsensä kanssa, ei omaa arvoa punnita aseman tai omaisuuden mukaan. Silloin ei tarvitse luoda uraa läheisten kustannuksella, eikä ahnehtia loputtomasti tavaraa avaran luksuskodin nurkkiin. On lämpöä ja huolenpitoa, ystäviä ja tuttavia, kivoja naapureita ja mainioita työkavereita. On arjen tavallisia askareita, iloja ja murheita.

Sosiaalista menestystä ei pidä kuitenkaan nähdä vastakohtana taloudelliselle menestymiselle. Hyvä ja vakaa elintaso luo toki turvallisuutta elämään ja vaikuttaa myös ihmissuhteisiin. Jos koko ajan pitää kiristää nälkävyötä, ei ihminen jaksa keskittyä sosiaalisiin suhteisiinkaan.

Nuoren elämän valinnoissa on siis kyse paljon ammatinvalintaa laajemmasta asiasta. Se on elämänmittainen prosessi, jossa on sallittava myös virhevalinnat ja epäonnistumiset. Kaikki nuoren valitsemat tiet vievät häntä eteenpäin. Välillä ylämäkien ja kiertoteiden kautta, mutta mikään tie ei ole umpikuja. Jos tulevaisuuden ammatti ei heti loista kirkkaana mielessä, on vain pakko kokeilla eri asioita ja etsiä ammattien viidakosta se oma juttu. Jos mieluisin opiskelupaikka ei suurista ponnisteluista huolimatta aukea, on hyvä miettiä, mitä vastoinkäymisten kohdatessa tekisi.

Harvoin asiat menevät niin kuin suunnittelemme. Sattumalla on usein iso rooli elämän pelissä. Joskus tarvitsee vain olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja asiat alkavat loksahdella paikoilleen. Vain etsimällä voi löytää itselleen sopivan alan. Vaikka sitten hankkisi useammankin ammatin. Aikaa on koko elämä.

Kaija-Leena Savijoki

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomien sunnuntaidebatissa 27.5.2012.

*

Tulevia tapahtumia

Kesäkuun alussa on paljon paikallisia huipputapahtumia. Laita nämä kalenteriisi!

29.5. Club Ilomielessä aiheena Pullerin kokonaisuus – liikunnan ja urheilun keidas. Olutravintola Birger kello 18:00 alkaen
4.6. Politiikan aamukahveilla keskustellaan pysäköinnistä. ”Pysäköinnistä bisnestä?” -teeman alustaa pysäköintiyhtiön toimitusjohtaja Jarmo Kulmala. Café Hoffi kello 8:30 alkaen.
5.6. Kokoomus kuuntelee Hämeenlinnan torilla kello 10-13.
6.6. Kokoomus kuuntelee -picnic Eino Leinon puistossa kello 18-21. Mukana Jari Koskinen jaSanni Grahn-Laasonen.

Nähdään ja kuullaan!

*

Kokoomus kuuntelee -picnic 6.6. kello 18-21

Mukana maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen!

Tervetuloa viettämään mukavaa iltaa kanssamme 6.6. kello 18 alkaen Eino Leinon puistoon (Linnanpuiston eteläpääty Niittykadun rannan puoleisessa päässä).

Ohjelmassa yhteislaulua ja rentoa menoa omin picnic-eväin, sateen pirskoessa teltan suojissa.

Tule ja anna äänesi kuulua, sillä Kokoomus kuuntelee!

Hämeenlinnan Kokoomuksen Kunnallisjärjestö ry
www.hameenlinnankokoomus.fi
www.facebook.com/hmlkokoomus
*

Onko Hämeenlinna yhä koulukaupunki?

Opettajien ammattijärjestö OAJ järjesti valtuustoryhmille tilaisuuden, jossa oli tavoitteena pohtia valtuustokautta sivistyspoliittisesta näkökulmasta. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta nyt ja tulevaisuudessa, ja puhuttiin muun muassa koulukummeista ja sivistyspoliittisen ohjelman rakentamisesta. Mitä ajatuksia Kokoomuksen valtuustoryhmän näkemys sinussa herättää?

Positiivista

Vuonna 2008 Hämeenlinnan perustusopetusryhmien koko oli viidenneksi suurin koko Suomessa. Tällä hetkellä tilanne on parempi. Osittain se johtuu korotetusta valtionosuudesta, jota OKM on myöntänyt lukuvuosina 2009-2010, 2010-2011 ja 2011-2012, sekä osittain ”tilastoharhasta” – kuntaliitoksen myötä Kanta-Hämeenlinnaan liittyi maalaiskuntia, joiden Hämeenlinnaa pienemmät opetusryhmät vaikuttivat keskiarvoon.

Korotetulla valtionosuudella on kuitenkin saatu suuria opetusryhmiä myös jaettua pienempiin, ja koulut ovat saaneet niin sanottuja jakotunteja. Joissakin kouluissa on ollut myös resurssiopettajia.

Kielitivoli-hankkeen myötä, johon saadaan myös hankerahoitusta, kielten opetusta on saatu monipuolistettua. Oppilailla on ollut paremmat mahdollisuudet valita A2 ja B-kieliä (esim. ruotsi, ranska, saksa, venäjä jne). Näiden kielten ryhmien perustaminen on aiemmin kaatunut usein rahapulaan, koska harvinaisempien kielten ryhmät ovat tyypillisesti sen verran pieniä.

Koulujen kerhotunteja on saatu jälleen 90-luvun laman alkuvuosien jälkeen alakouluille hankerahoituksellla.

Sähköisisssä oppimisympäristöissä ja koulujen tietoteknisten välineiden hankintojen yhteisillä kilpailuttamisilla on päästy selkeästi eteenpäin.

Kirkonkulman ja Rengon Kirkonseudun koulujen peruskorjaukset ja laajennukset sekä tulossa olevat suunnitellut koulu- ja päiväkotihankkeet ovat askelia oikeaan suuntaan.

Myös asiakaskyselyn tulokset päivähoidon ja koulun osalta olivat erinomaiset. Hämeenlinnalaiset lapset viihtyvät koulussa ja ovat pääosin tyytyväisiä. Siitä kiitos kuuluu työntekijöille.

Negatiivista tai osin toteutumatta

Tuntijaon painaminen minimiin on selkeä heikennys. Suomessa opetustuntien määrä on kansainvälisesti vertaillen pieni, ja erot kuntien välillä suuria. Koulujen lakkauttaminen on melko nopeatahtista, mutta perusteltavissa koulujen heikon kunnon takia sekä opetuksen laadun ja koululaisten toimintamahdollisuuksien kehittämiseksi. 2-opettajaiset koulut ovat myös sijaisjärjestelyiltään ja muista käytännön syistä hankalia.

Talouden tiukka tilanne aiheutti kriittisen lomautustilanteen, johon ei ole syytä enää joutua.

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ovat tuoneet lisävaikeuksia perustoiminnan järjestämiseen.

Kokoomuksen linjaukset

Kokoomus on ollut kahden edellisen hallituksen aikana (Matti Vanhasen 2.hallitus ja Jyrki Kataisen hallitus) aktiivisesti edistämässä POP-hanketta. Kokoomuksen linjaukset ovat selkeästi näkyneet myös hallitusohjelmissa. Sen myötä on tullut muun muassa opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettu korotettu valtionosuus, kielten opetukseen suunnatut lisärahat ja kerhojen järjestämiseen tarkoitettu rahoitus. Nämä tavoitteet ovat olleet mukana Kokoomuksen omissa ohjelmissa.

Tähän on liittynyt myös opettajien täydennyskoulutukseen liitetty ns. OSAAVA-hanke.

Valtakunnallisesti Kokoomus on tiukasti tuonut esiin niin sanotun duaalimallin säilyttämisen toisella asteella sekä korkea-asteella (AMK vrt. yliopistot). Paikallisen Kokoomuksen esityksestä hallinnolliseen yhdistymiseen kirjattiin pykälä, jossa lukiota ja ammatillista opetusta kehitetään edelleenkin omina oppilaitosmuotoinaan ja omista lähtökohdistaan.

Kokoomus on ajanut myös varhaiskasvatuksen viemistä opetustoimen hallintoon sekä uuden varhaiskasvatuslain laatimista (edellinen laki on 60-luvulta). Hämeenlinnassa opetuspalvelut ja varhaiskasvatus tekevät tiivistä yhteistyötä, mutta eivät ole tuotannoltaan ainakaan vielä samassa hallinnossa.

Kunnallispoliittiset tavoitteet

Keskeinen tavoite on koulujen ja päiväkotien tilojen saaminen terveellisiksi ja turvallisiksi niin sisäilmaltaan kuin muutenkin. Kun osasta kiinteistöjä luovutaan, käyttöön jäävät tulee tarkastaa ja niistä kunnostuskelpoiset laittaa kuntoon.

Opetustuntien määrän nostaminen tulee olla tavoitteena. Kielten opetuksen monipuolistamista jatketaan. Työyhteisöjen johtamiseen tulee edelleen panostaa.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee edelleenkin olla laadukasta lähipalvelua. Päivähoidossa jatketaan monituottajamallilla niin, että perheillä on mahdollisuus myös valita, miten hoito järjestetään.
Palvelusetelijärjestelmää viedään eteenpäin myös päivähoidossa. Liikunnallista elämäntapaa edistetään koko lapsuuden ajan.

Toinen aste toimii jatkossakin alueellisina palveluina. Tavoitteena on nuorten yhteiskuntatakuun täysimääräinen toteutuminen myös Hämeenlinnassa, eli jokaiselle nuorelle taataan opiskelu- tai työpaikka. Erityistarkastelussa ovat lukiot, joilla on alueellista merkitystä ja joilla on vaikutusta laadukkaan perusaineopetuksen laatuun sekä saatavuuteen, kun käytössä ovat yhteiset opettajat ja tilat. Ammatillisella puolella tavoitteena tulee olla läpäisyasteen parantaminen.

Oppilashuoltoa on tehostettava ja tukipalveluita edelleen kehitettävä perustyön tukemiseen. Kouluissa ja päiväkodeissa työskentelee vahvasti sitoutuneita henkilöitä. Kokoomus haluaa ottaa päätöksentekoon mukaan näiden henkilöiden osaamisen luomalla foorumeita yhteiselle keskustelulle.

Toiminnan kehittäminen tuottavaksi lähtee ruohonjuuritason ihmisten sitoutumisesta, ja se taas lähtee yksilön kokemuksesta, että häntä kuullaan omaa työtänsä koskevassa kehittämisessä. Kokoomus haluaa seuraavalla valtuustokaudella yhteisen kehittämisen perustyökaluksi. Yhteiset foorumit on rakennettava konkreettiseksi kehittämisen ja palvelusopimuksen tekemisen välineeksi.

Hämeenlinna voi ja sen tulee edelleen olla koulukaupunki.

*

Hätilän Kokoomus toivoo Hätilän asiamiespostin säilyvän

Itellan postitoimistoja koskevat valtakunnalliset yt – neuvottelut päättyivät 6.10.2011. Lakkautettavien postien lisäksi useiden postin myymälöiden palvelut on suunniteltu siirrettäviksi erillisille yhteistyökumppaneille, mikäli sellainen kultakin alueelta löytyy. Myös Hätilän posti Hämeenlinnassa kuuluu näihin uudelleen järjesteltävien toimipisteiden joukkoon.

Hämeenlinnan kantakaupungin itäpuolella asuu 35 % kantakaupungin asukkaista (itä 17 205 / länsi 32 483 vuonna 2011). Tulevaisuudessa itäpuolen asukasmäärä ei taatusti tule vähenemään.

Kun kantakaupungin länsipuolella on keskustan pääkonttorin lisäksi kolme asiamiespostia, on itäpuolella vain yksi, eli Hätilän konttori. Riippumatta siitä missä muodossa postin palvelut säilyvät, tulee niiden olla helposti asiakkaiden saatavilla myös kantakaupungin itäpuolella. Kun otetaan huomioon, että nykyinen Hätilän posti toimii myös ennakkoäänestyspaikkana, voisi jopa harkita nykyisen toimipisteen säilyttämistä nykyisellä paikallaan.

Itellan tiedottaja on 10.4.2012 kysyttäessä todennut seuraavaa: ”päätös toimipisteiden lopettamisesta, sekä palveluiden siirtämisestä on olemassa. Yhteistyökumppania haetaan parhaillaan, mutta mitään aikatauluja ei ole vielä päätetty. Toistaiseksi tilanne on jäissä, koska asiaa tarkistellaan koko kaupungin osalta.”

Toivomme, että tämän tarkastelun tulos olisi samansuuntainen kuin meidän näkemyksemme kantakaupungin itäpuolen postipalveluista.

Hätilän Kokoomus / Hämeenlinna

Lisätiedot:

Sari Rautio 040 – 5220 933
Antti Astrén 040 – 3075 261

*

Jari Koskinen ehdolle kuntavaaleissa

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen asettuu ehdolle syksyn kuntavaaleissa Hämeenlinnassa. Hauholainen Koskinen valittiin kaupunginvaltuustoon myös vuonna 2008, mutta hän jätti luottamustoimet tultuaan nimetyksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokuntaan. Eduskunnassa Koskinen on toiminut vuosina 1996-2009

Hämeenlnnan Kokoomuksen ehdokasasettelu on hyvässä vauhdissa. Ensimmäiset ehdokkaat puolue julkistaa 30.5. kokouksessaan.

Hämeenlinnan Kokoomus aikoo nimetä täyden 88 ehdokkaan listan, jota täydennetään kesän aikana. Ehdokkuuttaan harkitsevien kannattaakin toimia nyt.

*

Harri Lintumäki yhdistäisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen puheenjohtaja Harri Lintumäki haluaisi yhdistää perusterveydenhuollon ja eikoissairaanhoidon. Hämeen Sanomien haastattelussa 8.5. Lintumäki kertoo näkemyksensä sairaanhoitopiirin tilanteesta ja jatkokehityksestä.

– Kaikille olisi edullista, jos osa keskussairaalan poliklinikoilla tuotettavista palveluista tarjottaisiin terveyskeskuksissa. Se myös vähentäisi nykyistä läheterumbaa, Lintumäki uskoo.

Vaihtoehtona Lintumäki esittää, että terveyskeskusplaveluita olisi tarjolla Ahveniston sairaalassa. Tämä alentaisi kynnystä hoitoon sekä helpottaisi käytännön järjestelyjä.

Lintumäki kertoo olevansa harmissaan syntyneestä mielikuvasta, että sairaanhoitopiirin toiminta olisi erityisen tuhlailevaa.

– Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Suomen keskitasoa. Taloudessa ei ole tapahtunut yllätyksiä, paitsi viimevuotinen yliopistosairaaloiden lasku oli iso pommi. Emme voi jättää silti potilasta hoitamattakaan kustannuksiin vedoten.

Lue lisää aiheesta Hämeen Sanomista.

*

Kokoomus kuuntelee 8.5. torilla

Toukokuun markkinatiistai tuo jälleen torille Kokoomuksen teltan. Tule ja kerro, mitä mieltä olet tavoitteidemme täyttymisestä ja kaikesta muustakin.

Hämeenlinnan Kokoomus selvittää parhaillaan, kuinka sen valtuustokaudelle 2009-2012 asettamat tavoitteet ovat toteutuneet.

Kyselynä tehtävään selvitykseen ovat vastanneet Kokoomuksen valtuutetut sekä luottamushenkilöt.

Hämeenlinnalaiset ovat voineet vastata kyselyyn maalis- ja huhtikuun kuukausimarkkinoilla. Kolmas palautteenantomahdollisuus on tiistaina 8. päivänä toukokuuta järjestettävillä markkinoilla. Kokoomuksen teltta löytyy kello 10-13 Raatihuoneenkadun varrelta.

*

Perinteinen vapputapahtuma kauppatorilla 1.5. kello 11

Hämeenlinnan Kokoomuksen perinteistä vapputapahtumaa vietetään Hämeenlinnan kauppatorilla 1.5.2012 klo 11.00 alkaen. Tämän vuoden juhlaohjelmassa on luvassa ajankohtaisia asioita ja kevyttä musiikkia.

Hämeenlinnan Kokoomuksen valtuustoryhmän tervehdyksen tuo puheenjohtaja Sari Rautio. Vappupuheen pitäjänä on tänä vuonna Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtajaAkseli Hakala.

Musiikkiesityksistä vastaavat Hämeenlinnan mieskuoro ja Local Voices kokoonpanolla Antti Paranko, Aleksi Aromaa ja Elina Orkoneva.

Ja tietenkin ohjelmassa on ilmapalloja ja mukavaa seuraa! Tilaisuuden juontaa Vesa Kaloinen.

Tervetuloa!

*

Kyläkäräjät myös verkossa

Hämeenlinnan viidennet kyläkäräjät pidettiin 14.4. Raatihuoneella. Kyläkäräjien teemana ovat maaseudun mahdollisuudet ja osallistuminen sekä vaikuttaminen. Tämänkertaiset kyläkäräjät olivat samalla ensimmäinen kaupungin suoran videolähetyksen kokeilu, jossa asukkailla oli myös mahdollisuus osallistua etänä verkon kautta kyläkäräjille. Videotaltiointi on katsottavissa kaupungin sivuilta 27.4.2012 asti.

Tapatuman alustavat Kehittämiskeskus Häme Oy:n yrityspalvelujohtaja Ari Räsänen, Kaloisten kylän kyläaktivaattori ja Hämeenlinnan Kokoomuksen puheenjohtaja Sara Kaloinen sekä Hämeenlinnan kaupungin maaseutuasiamies Marja-Leena Souru. Ohjelman juontaa kokoomusvaltuutettu Vesa Kaloinen.

Käy katsomassa tallenne ja kommentoi osoitteessa http://www.livestream.fi/hameenlinna/

*

Eteläranta muokkaa kotikaupunkimme julkisivun täysin uusiksi

”Osana Hämeenlinnan Asumiskaupunki-hanketta toteutettava Eteläranta muokkaa kotikaupunkimme julkisivun täysin uusiksi. Etelärantaan rakentuva ekoalue edustaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä”, kuvailee valtuustoryhmän puheenjohtaja Sari Rautiokeskustan tulevaisuudensuunnitelmia Keski-Hämeessä.

Rautio kertoo kirjoituksessaan Eteläranta-suunnitelman sisältävän monimuotoista asumista erilaisten ihmisten ulottuville ja palveluiden lähelle. Etelärannan alueelle tulee uusia omistus- ja vuokra-asuntoja ainakin 2000 asukkaalle.

”Tarkoituksena on saada eri ikäisiä samojen kortteleiden sisään. Palveluasumista, sekä sosiaalista asumista on myös järkevää rakentaa sinne missä palvelut ovat jo olemassa. Yhdessä eläen myös yhteisöllisyys ja kylä kaupungissa – ajattelu vahvistuu”, Rautio lupaa.

Lue tulevan maanantain politiikan aamukahvien aiheesta lisää tämän viikon Keski-Hämeestä.

*

Aamukahvit porisevat Etelärantaa

Kun nyt aletaan innostua Etelärannasta niin tehdään se kunnolla! Politiikan aamukahvit 23.4 klo 8.30 porisee Etelärantaa.

Osana Hämeenlinnan Asumiskaupunki-hanketta toteutettava Eteläranta muokkaa kaupungin kasvoja täysin uusiksi, kestävän kehityksen kaikkia ulottuvuuksia huomioiden.

Tule kuulemaan ja keskustelemaan, mistä oikein on kyse. Tilaisuuden Cafe HoffissaPalokunnankadulla alustavat Tapio Vekka ja Katriina Laaksonen.
*

Eija Vainiosta Hämeenlinnan Kokoomusnaisten uusi puheenjohtaja

Hämeenlinnan Kokoomusnaiset ry on ylimääräisessä kokouksessaan 17.4.2012 nimittänyt puheenjohtajakseen Eija Vainion.

Yli 20 vuotta Kokoomusnaisten toiminnassa mukana ollut Vainio on toiminut useita vuosia järjestön hallituksessa ja myös puheenjohtajana 90-luvun loppupuolella.

”Koen, että Kokoomusnaisilla on oma työsarkansa tukea ja auttaa naisia politiikan tekemisessä. Meidän tehtävämme on löytää joukkoon uusia, innokkaita naisia, jotka haluavat osallistua yhteisten asioiden hoitoon”, Vainio toteaa.

Kokoomusnaisten puheenjohtaja valittiin uudelleen poikkeuksellisesti kesken toimikauden. Järjestön puheenjohtajan tehtäviä on hoitanut tehtävässään jatkava varapuheenjohtaja Tuulikki Piikkilä.

*

Muistomerkki Mika Aholalle

Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu Juha Tuomi on tehnyt valtuustoaloitteen enduromestari Mika Aholan muistomerkistä.

Valtuustoaloite 2.4.2012

Muistomerkki moninkertaiselle enduron maailmanmestarille Mika Aholalle

Viime vuodenvaihteessa menehtyi yllättäin moninkertainen enduron hämeenlinnalainen maailmanmestari Mika Ahola. Hän oli jo ehtinyt ilmoittaa loisteliaan uransa lopettamisesta, kunnes kohtalo puuttui peliin.

Mika Ahola ehti saavuttaa monia kansallisia ja kansainvälisiä mestaruuksia uransa aikana. Hän voitti mm. viisi kertaa enduron maailmanmestaruuden ja seitsemän kertaa enduron joukkuekultaa Suomen joukkueessa. Suomessa kuuluisan Päijänne-ajon hän voitti kuusi kertaa alle 24-vuotiaana.

Mika Aholan meriitit ovat ainoalaatuiset niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hän on syntynyt Hämeenlinnassa ja asui myös kaupungissa kuolemaansa asti. Kaupunkimme lukeutuu Suomen enduro- kartalla kärkikastiin vahvan seura- ja junioritoiminnan ansiosta, vaikka varsinaisia harjoituspaikkoja ei paikkakunnalla olekaan.

Täten ehdotankin valtuustoaloitteenani, että Hämeenlinnan kaupunki asettaisi muistomerkkitoimikunnan valmistelemaan muistomerkin suunnittelua, rahoitusta ja sijoittamista kaupunkiimme.

Juha Tuomi
Sinua tarvitaan juuri nyt!
Suomi on nyt suurien haasteiden äärellä. Tulomme eivät pitkällä aikavälillä pysty kannattamaan hyvinvointiyhteiskuntaamme. Huoltosuhde heikkenee vauhdilla, ja samalla kun väestömme ikääntyy, tarve hyvinvointipalveluille kasvaa. Jo nyt meillä on suuri määrä kuntia, jotka kamppailevat valtavien taloudellisten ongelmien kanssa, eikä noiden kuntien määrä ole laskemassa. Päinvastoin.

Mutta nyt ei ole aika pitää päätä pensaassa ja toivoa parasta. Me kokoomuslaiset olemme parhaimmillamme juuri silloin, kun on aika kantaa vastuuta. Lokakuun 28. päivänä, kunnallisvaalien varsinaisena äänestyspäivänä ratkaistaan, mihin suuntaan kuntiemme kehitys lähtee. Pelkät ylhäältä alaspäin ohjatut muutostoimet eivät riitä, vaan tarvitaan vastuullisia päättäjiä, jotka tarttuvat ongelmiin.

Kokoomuslaiseen ajatteluun kuuluu, että yhteiskunnalliset päätökset koostuvat kahdesta elementistä, tosiasioista ja arvoista. Tosiasia on, että kunnissa on saatava asiat kuntoon, jotta voimme pitää kuntalaisille tehdyt lupaukset huolenpidosta myös tulevaisuudessa. Tarvitaan rohkeutta ja viisautta uudistaa niitä rakenteita, jotka eivät pitkällä tähtäimellä palvele enää ketään. Kokoomuslaiset arvot – sivistys, suvaitsevaisuus, kannustavuus ja välittäminen – ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan.

Sillä on väliä kuntalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan kannalta, mikä puolue on Suomen suurin kuntapuolue lokakuussa 2012. Tervetuloa mukaan etulinjaan johtamaan Kokoomus vaalivoittoon – juuri sinä tuot meidän listallemme sellaisia ääniä, joita kukaan muu ei pystyisi tuomaan!

Valtuustoissa päätetään ihmisten arjen asioista

Kunnanvaltuustoissa päätetään niistä asioista, jotka ovat kaikkein lähimpänä ihmisten arkea – kouluruuasta, päiväkotien rakentamisesta, ympäristön suunnittelusta. Kunnilla on monia lakisääteisiä tehtäviä, joiden toteuttamisen tavoista ja painopisteistä kunnanvaltuutetut päättävät. Kunnan taloudellisen terveyden hoitaminen on valtuutettujen käsissä, ja siksi on tärkeää, että valtuustoissa on mahdollisimman paljon kokoomuslaisilla arvoilla ja tosiasioiden näkemisen taidolla varustettuja ihmisiä.

Mihin sitoudun, jos lähden ehdokkaaksi?

Kaikki ehdokkaat tekevät positiivisen, hyvän ja aktiivisen kampanjan. Ennen ehdokkaaksi lähtemistä vahvistetaan vielä yhdessä puolueen omat, kaikille yhteiset pelisäännöt. Kokoomuslaiset kuntavaaliehdokkaat eivät arvostele muita oman puolueen tai muiden puolueiden ehdokkaita, vaan erottuvat joukosta omilla vahvuuksillaan.

Mihin sitoudun, jos tulen valituksi?

Kuntalaisilla on oikeus vaatia, että kaikki kunnanvaltuutetut ympäri Suomen palvelevat ja kuuntelevat kansalaisia myös vaalien välillä. Hyvä valtuutettu toimii avoimesti ja reilusti sekä moraalisesti ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Päätöksenteon tukena käytetään aina faktoja ja asiantuntijoita – samalla myös oma asiantuntijuus kehittyy ja päätöksentekotaidot siinä mukana.

Mistä löydän lisätietoa?

Tukea omaan vaalityöhön saa niin paikallisjärjestöistä, piiritoimistoista kuin puolueeltakin. Lisätietoa ehdokkuudesta sekä kunnanvaltuutetun työstä saat osoitteesta www.kokoomus.fi/ehdokkaaksi.

*

Hämeen kokoomuksen Kunnallispolitiikan tuuletustalkoot

Hyvä kokoomuslainen kunnallisvaikuttaja,

Olet lämpimästi tervetullut kunnallispolitiikan tuuletustalkoisiin 26.4.2012 klo 18 (kahvit klo 17.15) Lahden urheilukeskukseen (Salpausselänkatu 8). Tilaisuuteen on kutsuttu kaikki Hämeen vaalipiirin kunnan-/kaupunginvaltuutetut sekä Hämeen kokoomuksen kevätpiirikokouksen osallistujat. Keskustelua kuntauudistuksesta ja kuntapalvelujen remontista pohjustavat puoluesihteeri Taru Tujunen ja SITRA:n kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kohtaa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana suuria haasteita. Väestön ikääntyminen, valtion ja kuntien velkaantumiskehitys sekä kuntatyöntekijöiden eläköityminen asettavat meidät tilanteeseen, jossa tarvitaan suuria muutoksia.

Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena Kokoomus haluaa viedä Suomen kunnat vahvoina uudelle vuosikymmenelle. Kokoomuksen ministerit ja puoluejohto kiertävät kaikissa piirijärjestöissä kuuntelemassa ja keskustelemassa kuntauudistuksen tiimoilta.
Hämeen kokoomuksen kunnallispolitiikan tuuletustalkoiden tarkoituksena on koota omat joukkomme yhteen keskustelemaan kuntauudistuksen synnyttämistä huolista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä niistä asioista, joista hyvä kunta muodostuu.

Ilmoittautumiset 20.4. mennessä täyttämällä sähköinen ilmoittautumislomake osoitteessa:

http://www.hameenkokoomus.fi/toiminta/ilmoittautumislomake/ .

Kaikkien osallistujien pitää ilmoittautua mukaan kahvitarjoilun vuoksi. Piirikokous pidetään samassa paikassa heti kunnallispolitiikan tuuletustalkoiden päätyttyä.

Terveisin
Hämeen Kokoomus ry

Juha Rostedt Mika Airinen
puheenjohtaja toiminnanjohtaja

*

Politiikka on yhteispeliä

Vaikeatkin asiat saadaan ratkaistua, kunhan muistetaan, että politiikka on yhteispeliä, ei yksilölaji, kirjoittaa kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Katriina Laaksonen Hämeen Sanomissa.

”Helpointa poliittisessa toiminnassa on osoitella väärinkäytöksiä ja etsiä syyllisiä. Vaikeinta on hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja löytää uusia parempaan lopputulokseen pääsemistä edistäviä ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin”, Laaksonen toteaa Sunnuntaidebatti-palstan kirjoituksessaan.

Laaksonen nostaa esiin pirullisten ongelmien käsitteen – ongelmien, jotka ovat monimuotoisia ja jotka jatkuvasti muuttuessaan eivät ole pysyvästi ratkaistavissa. Tällaisissa asioissa paras lopputulos saavutetaan Laaksosen mukaan silloin, kun politiikan konkarit ja noviisit löytävät hyvän keskusteluyhteyden, kuuntelevat erilaisia näkemyksiä ja ovat rakentavasti eri mieltä. Ehdottoman oman linjan vetäminen johtaa rikki repiviin ratkaisuihin.

”Jokainen valtuutettu voi vaikuttaa oman ryhmänsä toimintaan ja jokaisen odotetaan myös sitoutuvan siihen”, Laaksonen muistutaa.

Päivän Hämeen Sanomat kertoo Hämeenlinnan kaupunginvaltuutetuista puolen harkitsevan kunnallisvaaleihin ehdolle lähtemistä. Useat ovat kertoneet Hämeen Sanomille syyksi poliittisen ilmapiirin nykytilan.

Lue Katriina Laaksosen kirjoitus ja lisää aiheesta tämän päivän Hämeen Sanomista.

Kokoomuksen yllätysveto Hämeessä – Lahti ja Hämeenlinna yhteen

01.04.2012 05:34

Kuntaliitoskeskustelu saa uutta väriä Hämeenlinnan ja Lahden kokoomusvaikuttajien esitellessä kilpailevan ehdotuksen, jossa maakuntarajat ylittävässä kuntaliitoksessa on saamassa alkunsa Suomen kuudenneksi suurin kaupunki Hämeenlahti.

– Ministeriön ehdotus kuntaselvityksen tekemisestä ei ole meillä saanut oikein vastakaikua pohjois-eteläsuunnassa. Yhtenä iltana tuskailin keskustelun avaamisen vaikeutta puhelimessa Juhalle. Siitä se ajatus sitten lähti, kertoo Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka.
Lahden kaupunginhallituksen jäsen Juha Rostedt oli saman tien innostunut ajatuksesta.

– Kaupungit ymmärtävät kaupunkien haasteet. Keskuskaupunkien ja ympäristökuntien välinen vastakkainasettelu ei pääse ainakaan Hämeenlinnan kanssa muodostumaan ongelmaksi. Kysehän on siitä, että palveluita on pystyttävä jatkossakin tuottamaan tasapuolisesti kaikille ilman, että kuntien veroprosentit nousevat yli kolmenkymmenen.

Kokoomuksessa pelätään segregaation johtavan rakenteellisiin virheisiin, kun kaupungeissa töissä käyvät veronmaksajat muuttavat omiin kuntiinsa kaupunkien ulkopuolelle. Elinkeinoelämän kehittäminen vaikeutuu kaupunkien kustannusrakenteen vääristyessä, mistä kärsii koko seutukunta.

– Ajattelu, että esimerkiksi ikärakenteen muutoksen tuomat haasteet eivät koskettaisi kaikkia, on lyhytnäköistä. Muutokset on tehtävä nyt ja työpaikkojen luomiseen satsaavien kuntien pidettävä yhtä, jatkaa Rostedt.

Suurkunnalle maita napanuoraksi

Yhteisen maarajan piirtäminen oli tuottaa päänvaivaa, kun Hollola ilmoitti yllättäen vastustavansa maidensa luovuttamista niin sanotun napanuora-alueen käyttöön. Raja kulkeekin suunnitelmassa Nastolan ja Asikkalan kautta, joiden reunamilta lunastetaan metrin levyinen vyöhykeliuska suurkunnalle.

– Ei tästä nyt niin pahan näköinen tullut, Tapio Vekka esittelee.

– Ympäristökunnatkin hyötyvät uudesta pitkästä maarajasta, jonka viereen ne voivat kaavoittaa omakotitalotontteja vain muutaman minuutin ajomatkan päähän kaupungista.

Hurjimmissa visioissa Hämeenlinnan ja Lahden kaupunginosien torien alle rakennetaan metroasemat, joiden väliä sukkuloivilla Shinkansen-suurnopeusjunilla pääsee liikekeskustasta toiseen alle kahdessakymmenessä minuutissa.

– Kun kaikki on kahdennettu, pääsee neuvolaan, hammaslääkäriin ja kaupungin palvelutiskeillekin entistä paremmin, Vekka lupaa.

– Olemme kääntäneet koko keskustelun täysin ympäri ja mietimme, miten pääsemme mahdollisimman nopeasti toistemme hyvien asioiden ääreen, Rostedt lisää.

Hallinnon on väläytelty toimivan EU-malliin siten, että virkamiehet siirtyvät vuoroviikoin napakaupungista toiseen. Näin saadaan yhteistyö heti tiiviimmäksi, virastoja tuuletettua ja säästetään lämmityksessä.

Muitakin synergioita löytyy Vekan ja Rostedtin mukaan helposti.

– Jääkiekon ja jalkapallon paikallisottelut luovat aivan uudenlaista tunnelmaa, ja Salpausselän kisojen pienen mäen kilpailu voidaan järjestää Ahvenistolla. Kulttuurin alueella on tarjota Sibeliustalon ja Verkatehtaan tasoiset tilat. Nämä ovat sellaisia asioita, joiden rakentamista ja ylläpitoa kaupungeilta odotetaan, mutta joiden kustannuksiin ei aina haluta osallistua, sanoo Vekka.

Radikaali ehdotus on luonnollisesti kirvoittanut vastaväitteitä ja muutosta vastustavan kansanliikkeen.

– Jotain mätää tässä on oltava, kommentoi liikkeen keulakuva, nimimerkki ”yksi monienpuolesta” Suomi 24:n keskustelupalstalla.

*

Hämeenlinnan Kokoomus voittaa syksyn kunnallisvaalit

Hämeenlinnan Kokoomus voittaa syksyn kunnallisvaalit. Tavoitteeseen päästään saamalla eniten ääniä ja eniten valtuutettuja.

Luottamus pitää rakentaa maltilla ja oikeilla teoilla. Kokoomuksen tavoitteena syksyn 2012 kunnallisvaaleissa on 11 500 ääntä ja 22 valtuutettua – siis joka neljäs listan 88 ehdokkaasta menee läpi.

Ensimmäiset ehdokkaat julkistetaan toukokuun 30. päivänä pidettävässä Hämeenlinnan Kokoomuksen ylimääräisessä kokouksessa.

Hämeenlinnan Kokoomus toivottaa kaikki kaupunkilaiset mukaan arvioimaan kulunutta ja suunnittelemaan tulevaa. Huhtikuun aikana voit antaa palautetta Kokoomuksen toiminnasta kuukausimarkkinoilla, osoitteessa www.hameenlinnankokoomus.fi tai suoraan valtuutetuille.

*

Hätilän Kokoomuksen kevätkokous 12.4

Hätilän Kokoomuksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 12.4. klo 19 Kehken tiloissa (Talaskuja 3).

Ohjelmassa on ensin Kehken esittely ja sen jälkeen kokous. Kokouksen yhteydessä jaetaan myönnetyt puolueen harrastusmerkit. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!
Kansallisseuran kevätkokous 3.4. kello 18

Hämeenlinnan Kansallisseuran kevätkokous järjestetään Kansalliskerholla, Kaivokatu 16, tiistaina 3.4. klo 18.

Tervetuloa!

*

Teatteriretkelle

Hätilän Kokoomus järjestää teatterimatkan, jolle kaikki ovat tervetulleita, olitpa minkä yhdistyksen jäsen tahansa (tai vaikka et olisikaan minkään yhdistyksen jäsen).

Lauantaina 28.4. lähdemme teatterireissulle Tampereelle. Tapaamme Hämeenlinnan rautatieasemalla klo 12, josta jatkamme kello 14 Palatsi-teatterissa (Hämeenkatu 30) alkavaan esitykseen Juice.

Esityksen jälkeen ruokailemme yhdessä Tampereella Viikinkiravintola Haraldissa omakustanteisesti. Junamatkat ja esitys maksavat 55€ / henkilö.

Ilmoittautumiset sähköpostitse tiina.lepisto(at)hameenlinna.fi ja maksamalla osanottomaksu yhdistyksen tilille FI5020471800035478. Epäselvyyksien välttämiseksi laita lisätietoihin osallistujien nimet. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu maanantai ja tiistai 26.-27.3. eli toimi pian. Lippuja on rajoitetusti. Onnistuimme varaamaan 20 lippua, joista noin puolet on varattu jo. Jäsentemme lisäksi muutkin ovat tervetulleita!

Ja eikun teatteriretkelle!

*

Lähde puoluekokoukseen Rovaniemelle

Kansallinen Kokoomus rp:n varsinainen puoluekokous pidetään Rovaniemellä, Lappi Areenalla, kesäkuun 15.–17.päivinä 2012 alkaen perjantaina 15.6. klo 14.00.

Kokouksessa käsitellään puolueen sääntöjen kolmannentoista (13 §) pykälän määräämät asiat sekä uudistettujen yhdistys- ja tilintarkastuslain mahdollistamat sääntömuutokset.
Hämeenlinnasta matkaan on lähdössä joukko eri paikallisyhdistysten edustajia sekä lentäen että yöjunilla. Varaa majoitus ja matkasi hyvissä ajoin, sillä ilmoittautuminen käy kuumana! Varmista edullisin hinta ja paras majapaikka.
http://www.kokoomus.fi/puoluekokous/puoluekokous-2012-rovaniemi/
http://www.kokoomus.fi/puoluekokous/mita-on-hyva-tietaa/

P.S. Kerro kunnallisjärjestön sihteerille altti.salomaki(at)aina.net, jos haluat majoittua samassa hotellissa kuin muutkin hämeenlinnalaiset. Näin saadaan huoneita jaettua ja paikallista yhteishenkeä matkaan!

Hämeenlinnan Kokoomusnaisten puheenjohtaja vaihtuu

Hämeenlinnan Kokoomusnaisten puheenjohtaja vaihtuu. Uutena puheenjohtajana aloittaa 23.3.2012 alkaen hallintotieteen maisteri, HHJ Tuulikki Piikkilä.

– Kokoomusnaiset jatkaa yhä vahvana paikallisjärjestönä kokoomuslaisen politiikan edistämistä Hämeenlinnassa. Erityisen tärkeänä asiana näemme rakentavan yhteistyön tiivistämisen eri toimijoiden välillä, mihin muutos tarjoaa hyvän lähtökohdan, kommentoi Piikkilä vaihdosta.

Kokoomus on ilmoittanut syksyn kunnallisvaalien tavoitteekseensa olla suurin puolue Hämeenlinnassa. Piikkilä seuraa tehtävässään puheenjohtajan paikkansa jättänyttä Lulu Riikosta.

*

Tulevaisuuden puheenjohtajapäivät Tampereella 17.3.

Tulevaisuuden Puheenjohtajapäivät järjestetään lauantaina 17.3.2012 Tampereen Yliopistolla.

Kymmenettä kertaa järjestettävillä puheenjohtajapäivillä pohditaan – kuunnellaan ja keskustellaan – tällä kertaa, mitä kokoomustoiminta on tässä hetkessä ja ennen kaikkea tulevaisuudessa.

Millainen Kokoomus on vuonna 2020 tai siitä eteenpäin? Olemmeko näiden maassa käytävien kovien rakenteellisten muutostenkin jälkeen edelleen suurin kuntapuolue ja onko pääministerikin kokoomuslainen? Riittääkö siihen toivotalkoot ja kahvila Korvassa kuuntelu?

Kesän puoluekokouksessa on tarkoitus hyväksyä Kokoomuksen tulevaisuusasiakirja, ja puheenjohtajapäivillä on mainio tilaisuus pohjustaa tuota asiakirjaa.

Päivän alustajina ovat pääministeri Jyrki Katainen sekä hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen. Päivän vetäjinä toimivat puolueen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen sekä eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Petteri Orpo.

Tarkempi ohjelma lähetetään ilmoittautuneille lähempänä tilaisuutta. Päivän ohjelma aloitetaan klo 10 aamukahveilla, ohjelman välissä syödään lounasta ja hengähdetään iltapäiväkahvien verran. Tilaisuus päättyy klo 17 mennessä.

Varmistattehan, että paikallisjärjestömme ovat edustettuina yhdessä vuoden huipputapahtumista!

*

Osallistu Hämeenlinnan keskusta-alueen liikennekyselyyn

Hämeenlinnassa on käynnissä keskusta-alueen liikennesuunnitteluun liittyvä kysely. Vastauksia on tähän mennessä saatu päättäjiltä melko niukasti, joten käy siis vastaamassa kyselyyn netissä. Vastausaikaa on 16.3.2012 asti.
Linkki esittely- ja kyselysivustolle
http://www.hameenlinna.fi/Hameenlinna-tietoa/Kyselyja-asukkaille/Hameenlinnan-keskustan-liikennekysely/

Kysely on jaettu kahteen osaan (www-kysely ja karttakysely).
Suora linkki www-kyselyyn
https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin362191&SID=36f45317-fd4e-45f4-8c12-b4e1ef449ba8&dy=50359272
Suora linkki karttapalautteisiin
http://kartta.hameenlinna.fi/eFeedback
*

Kokoomus kuuntelee – vastaa kyselyyn

Teot ovat kauneinta puhetta. Missä olemme onnistuneet ja mitä pitäisi tehdä paremmin?

Kokoomus kuuntelee -tapahtumissa mielipiteesi on meille tärkeä. Voit tulla luoksemme kertomaan mistä tahansa asiasta, joka on sinulle tärkeä. Kuntavaaliohjelmassamme vuonna 2008 Kokoomuksella oli teemoja, jotka ovat meille yhä tärkeitä. Useat asiat ovat kehittyneet neljän vuoden aikana, mutta osa työstä on edelleen kesken.

Tule ja täytä kyselylomake torilla ja turuilla. Voit myös ladata ja tulostaa lomakkeen PDF-muodossa täältä ja miettiä rauhassa mitä haluat meille kertoa.

Palauttamalla lomakkeen nimelläsi varustettuna osallistut arvontaan. Voit tietenkin palauttaa lomakkeen myös nimettömänä.

Nähdään ja kuunnellaan!

*

Ilman viime tinkaa ei synny mitään

Hämeenlinnan Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sari Rautio käsittelee Hämeen Sanomien kolumnissaan 1.3.2012 kuntauudistusta. Raution mukaan kuntauudistuksesta voitaisiin käyttää paremmin kuvailevaa nimeä kuntamuotoilu, jolla ei tarkoiteta kallista turhuutta vaan toimivaa arkea.

Toiminnan funktionaalisuuden lisäksi Rautio korostaa aikataulun tärkeyttä uudistusten läpiviennissä. Vaikka hallitusohjelmaan kirjattua kuntauudistusta on arvosteltu kiireestä, ovat aikarajat onnistumisen vaatimus.

”Aiempien kuntauudistusten ja Paras-hankkeen puolinaiseksi jäämisen syistä keskeisimmäksi arvioidaan juuri aikataulutuksen puutteen. Kun ei ole deadlinea, ei kuntamuotoilussakaan näytä syntyvän juuri mitään. Toinen olennainen oppi aiemmista on, että pelkkä rajojen siirtely ei todellakaan ratkaise yhtään mitään, vaan tehostavassa kuntaliitoksessa välittömästi uudistetaan myös koko uuden alueen palvelu- ja hallintorakenne”, Sari Rautio kirjoittaa.

Ensisijaisen tärkeäksi tavoitteeksi Rautio nostaa sosiaali- ja terveysasioiden järjestämisen ja yhteisen näkemyksen löytämisen keskeisiin palvelurakenteisiin.

”Yksittäisten asioiden sijaan on katsottava kokonaisuutta. Yhteistyöhön sitoutumista on vaikeuttanut torsoksi jäänyt kuntaliitos vuodelta 2009. Samoin pyyhkeitä tulee yhteistyön toteuttamisen seurannasta – tai oikeammin niiden puutteesta. Sen verran karvasta kalkkia oli seudun kokonaisuuden kariutuminen neuvotteluissa, että kenenkään pirtaan ei erityisemmin istunut seutuyhteistyön virittely”, Rautio suomii.

Yhteistyössä on päästävä keskusteluista käytäntöön, mitä helpottavaksi asiaksi Rautio nostaa Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan selvitysalueen kuntien yhtenäiset vahvuudet sekä samanlaisen taloudellisen tilanteen. Yhdessä kunnat olisivat Raution mukaan omiaan vahvistamaan seudun itsenäisyyttä suhteessa pääkaupunkiseudun syntyvään metropolialueeseen.

”Erityinen mahdollisuus seudulla on osaava henkilöstö, joka pitää entistä vahvemmin ottaa mukaan oman työnsä muotoilijoiksi. Näkökulmia ja ajatuksia kuntamuotoiluun voi kuka hyvänsä antaa osoitteessa www.otakantaa.fi ja meille päättäjille taas www.owela.fi/kuntauudistus”, Rautio kannustaa.

Lue koko kolumni päivän Hämeen Sanomista.

*

Ryhdy päättämään kotikaupunkisi asioista

Lokakuussa järjestettävät kunnallisvaalit tarjoavat jälleen jokaiselle vaalikelpoiselle hämeenlinnalaiselle mahdollisuuden päästä vaikuttamaan Hämeenlinnan kaupungin asioihin. Vaikuttajaksi pääseminen edellyttää vain kunnallisvaalien ehdokkaaksi ryhtymistä sekä mahdollisimman suuren äänimäärän saavuttamista.

Täältä löydät vastaukset yleisimpiin kysymyksiin sekä yhteydenottolomakkeen.

Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestö asettaa kunnallisvaaleihin 88 ehdokasta. Suurin mahdollinen ehdokasmäärä antaa kunnallisjärjestölle mahdollisuuden nimetä ehdokkaita kattavasti eri kaupunginosista ja erilaisista asukasryhmistä.

Mikäli koet, että sinulla on taitoa ja kykyä ryhtyä huolehtimaan hämeenlinnalaisten yhteisistä asioista sekä haluat tehdä sen kokoomuslaisessa toimintaympäristössä, ota yhteyttä Kokoomuksen paikallisyhdistyksen toimihenkilöihin. Heiltä saat yksityiskohtaista tietoa kunnallispoliittisesta vaikuttamisesta sekä ehdokkuuden edellytyksistä. Voit myös täyttää Kokoomuksen sivuilla olevan yhteydenottolomakkeen, joka välitetään edelleen piiritoimistollemme.

Heidän lisäkseen Hämeenlinnan Kokoomuksen kunnallisjärjestön vaalipäällikkö Keijo Suomalainen, puheenjohtaja Sara Kaloinen ja tiedottaja Altti Salomäki vastaavat mielellään kaikkiin kysymyksiin vaaleista ja auttavat sinut tarvittaessa poliittisen urasi alkuun.

Hauhon Kokoomus ry
Puheenjohtaja Simo Nikula
simo.nikula(at)aina.net
0405662651
Vaalivastaava Jouni Lehtonen
jouni.lehtonen(at)santramedia.fi Hämeenlinnan Kansallisseura ry
Puheenjohtaja Helena Lehkonen
helena.lehkonen(at)uta.fi
0407166769

Hämeenlinnan Kokoomusnaiset ry
Vaalivastaava Tuulikki Piikkilä
tuulikki.piikkila(at)asianajopalvelut.com
0407356662
Sihteeri Mirka Salomäki
mirka.salomaki(at)aina.net
0400758588 Hämeenlinnan Kokoomusnuoret ry
Puheenjohtaja Anni Puntila
anni.puntila(at)netti.fi
0451144224

Hätilän Kokoomus ry
Puheenjohtaja Sari Rautio
sari.rautio(at)armas.fi
0405220933
Vaalivastaava Veli-Pekka Kulmala
vpkulmala(at)gmail.com

Kalvolan Kokoomus ry
Puheenjohtaja Terhi Kyhkynen
terhi.kyhkynen(at)armas.fi
0400908890

Rengon Kokoomus ry
Puheenjohtaja Anja Orkola
anja.orkola(at)aina.net
0505583753

Tawastin Kokoomus ry
Puheenjohtaja Maarit Heikkilä
maarit.heikkila(at)khshp.fi
0445146646
Vaalivastaava Altti Salomäki
altti.salomaki(at)aina.net
0503949201

Ydin-Hämeen Kokoomus ry
Puheenjohtaja Taisto Jantunen
taisto(at)taivi.fi
0505665264
Sihteeri Anu Kerttula
anu.kerttula(at)pp.inet.fi
0503273482

Ydin-Hämen Kansalliset Nuoret ry
Puheenjohtaja Lauri Koskentausta
laurik(at)gmail.com

Hämeen Kokoomusopiskelijat ry
Puheenjohtaja Antti Ahonen
antti.ahonen(at)helsinki.fi
0445359400

Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestö ry
Puheenjohtaja Sara Kaloinen
sara.kaloinen(at)hamk.fi
0408413863
Vaalipäällikkö Keijo Suomalainen
keijo.suomalainen(at)luukku.com
0405827770

*

KUPOLI siirtyy keskiviikkoon 7.3.2012

Maankäyttöä ja rakentamista käsittelevä Kupoli-tilaisuus siirtyy keskiviikkoon 7.3. Tilaisuus alkaa Kansalliskerholla kello 17:30. Tervetuloa!

*

Club Ilomielen 14.3. aiheena kuntauudistus

Kunta on alusta palvelurakenteelle. On uskallettava muuttaa rakenteita hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi. Seuraava Club Ilomieli järjestetään 14.3 klo 18.30 Cafe Hoffissa aiheen tiimoilta.

Kunta- ja palvelurakenne-esitykseen on mahdollista ottaa kantaa vm:n ylläpitämillä keskustelusivuilla. Otakantaa.fi ja erityisesti kuntapäättäjille tarkoitettu owela.fi/kuntauudistus. Sivuille toivotaan evästystä, keskustelua ja näkemyksiä tulevaisuuden rakenteesta.

Erityisesti olisi hienoa, jos kuntaliitoksen kokeneet kertoisivat ajatuksiaan siitä, mikä meillä uudessa Hämeenlinnassa toimii, ja mikä olisi voinut paremmin.

Tervetuloa Club Ilomieleen!

*

Valmistautuminen vaaleihin on alkanut

Kokoomuksen Hämeenlinnan Kunnallisjärjestö on aloittanut valmistautumisensa 28.10.2012 pidettäviin kunnallisvaaleihin.

Kunnallisjärjestön hallitus on perustanut alaisuuteensa vaalityöryhmän, joka vastaa vaaliohjelman laadintatyöstä, ehdokashankinasta, vaalien toteutusstrategiasta ja organisoinneista

Vaalityöryhmään kuuluvat yhdistysten vaalivastaavat Helena Lehkonen Hämeenlinnan Kansallisseurasta, Lulu Riikonen Hämeenlinnan Kokoomusnaisista, Veli-Pekka Kulmala Hätilän Kokoomuksesta, Sara Kaloinen Rengon Kokoomuksesta, Taisto Jantunen Ydin-Hämeen Kokoomuksesta, Antti Ahonen Hämeen Kokoomusopiskelijoista, valtuustoryhmän puheenjohtaja Sari Rautio, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka, kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Harri Lintumäki, kunnallispoliittisessa seminaarissa vaaliohjelmatyön aloittaneet Tomi Tulisalmi, Tuulikki Piikkilä, Georgios Soupios ja Altti Salomäki, vuoden 2008 kunnallisvaalien vaalipäällikkö Maire Rissanen, kunnallisjärjestön puheenjohtajisto ja sihteeri.

Hauhon Kokoomus, Hämeenlinnan Kokoomusnuoret, Kalvolan Kokoomus, Tawastin Kokoomus ja Ydin-Hämen Kansalliset Nuoret eivät ole vielä nimenneet vaalivastaavaa.

Vaalityöryhmä piti ensimmäisen kokouksensa marraskuun 8. päivänä. Ryhmä päätti pyytää nykyisiltä valtuutetuilta kirjallisen arvion vuoden 2008 kunnallisvaalien vaaliohjelma toteutumisesta.

Kunnallisjärjestön vaalipäälliköksi hallitus on nimennyt Keijo Suomalaisen.

*

Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen puhuu kunnallisjärjestön syyskokouksessa

Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen saapuu puhumaan Hämeenlinnan Raatihuoneelle tiistaina 29.11.2011 kello 18.00 alkaen pidettävään Kokoomuksen Hämeenlinnan Kunnallisjärjestön syyskokoukseen.

Ennen kokouksen alkua on valtakirjojen tarkastus sekä pientä tarjoilua.