Elämä jatkuu liitosalueilla kuntaliitoksen jälkeenkin

Helena Hirviniemi
kaupunginvaltuuston ja hallituksen lammilaisjäsen (kok.)

Hämeenlinna 
Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomien Mielipide-sivulla 9.1.2014.

Hämmästyin suuresti luettuani kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan Sunnuntaidebatti-kirjoituksen Hämeen Sanomista 5.1.2014. Elämä Lammilla ei todellakaan ole muuttunut noin ankeaksi kuin kirjoituksessa annetaan ymmärtää. 

Meillä toimivat tällä hetkelläkin mm. päivähoito, perusopetus, lukiokoulutus, terveydenhuolto, vanhustenhoito ja kirjasto palvelupisteineen sekä osa yhdyskuntarakenteen ja liikuntapuolen palveluista yhä lähipalveluina, siis Lammilla! Lisäksi palveluja voidaan tuottaa varsin uusissa ja ajanmukaisissa tiloissa.

Tällä hetkellä odotellaan uuden hyvinvointikeskuksen rakentumista keskeiselle paikalle Lammin keskustaan. Sen rahoitushakemus on viime vuoden lopulla jätetty ARA:lle. Kokonaan uusi yksikkö tulee korvaamaan mm. sairaalan sulkemista ja vastaa vanhusten pitkäaikaishoivan osalta paremmin nykyajan vaatimuksia.

Kokonaan eri asia ovat tietenkin valtionhallinnon palvelujen sivupisteet, joita Lammiltakin lakkautettiin valtion oman tuottavuusohjelman mukaisesti. Postin siirtyminen asiamiespostiksi päivittäistavarakaupan yhteyteen lisäsi merkittävästi asioimisaikaa asiakkaille.

Kuntaliitosneuvottelut käytiin Hämeenlinnan seudulla hyvässä hengessä ja yhteistä tulevaisuutta rakentaen. Lammikin ehti niihin hyvin mukaan, vaikka ei ihan ensimmäisten joukossa ollutkaan. Hämeenlinnan kaupungin hyvällä myötävaikutuksella voitiin kaikkiaan 12,4 milj. euron yhdistymisavustuksesta käyttää liitoskuntien infran rakentamiseen noin 9 milj. euroa.

Todellisuudessa ensimmäisten liitosvuosien aikana käytettiin kaupungin budjetista noin 24 milj. euroa liikuntahalli- ja uimahallikokonaisuuden rakentamiseen Lammilla, päiväkotien rakentamiseen Kalvolassa ja Lammilla sekä päiväkodin saneeraukseen ja vesistöjen kunnostustoimiin Tuuloksessa sekä koulun peruskorjaukseen ja laajennukseen Rengossa.

Lisäksi tuloveroprosentti laski ensimmäiselle yhdistymisvuodelle 18,0 prosenttiin, kun se Lammillakin oli ollut jo 19,5. Tämän hyödyn saivat mm. kaikki lammilaiset veronmaksajat.

Kaavoitustoimetkaan eivät ole olleet jäissä uusien kaupunginosien osalta. Renko on juuri saamassa uuden asuntoalueen (30 tonttia) ja vastaavan kaavoitustyöt ollaan aloittamassa Hauhon Eteläisiin (60 tonttia). Iittalan taajamaan tulee kaavarunko ja sen valmistuttua asemakaavan tarkastelu asuinalueen täydennysrakentamista varten. Iittalan ja Lammin hyvinvointikeskusten tonteille aloitetaan kaavalliset tarkastelut. Tuuloksen Pannujärven teollisuusalueen osalta on kaupungin investointiohjelmaan tehty alueen tarkastelua ja mahdollista laajentamista koskeva suunnitteluvaraus. Lisäksi 7.1.2014 pidetyssä valtuustoseminaarissa merkittiin palvelu- ja hankintaohjelmaan maankäytön osalta hanke kuntakeskusten elinvoiman kehittämiseksi.

Ainoastaan Lammin Rannanmaan asuntoalueen kaavallinen tarkastelu joutuu vielä odottamaan, mutta siitäkin on valmistelevan virkamiehen kanssa käyty keskusteluja.

Sirkka-Liisa Anttila väittää vielä, että yritystoiminta keskittyy markkinatalouden logiikan mukaan kasvualueille. Lähialueemme osalta näin ei kuitenkaan ole onneksemme tapahtunut. Lammilla ja Tuuloksessa toimii useita yrittäjiä, jotka ovat tuotteistaan laajasti tunnettuja ja joka ovat myös merkittäviä työnantajia alueella.

Liitoskuntien edustajia on Hämeenlinnan 59-jäsenisessä kaupunginvaltuustossa tällä hetkellä 17 ja kaupunginhallituksessa kolme yhdestätoista. Jakaudumme sopivasti eri poliittisiin ryhmiin. Katson, että toimimme tasavertaisina luottamushenkilöinä kaupunkiorganisaatiossa ja voimme tarvittaessa tuoda lähialueemme asioita hyvin esiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *