Keijo Suomalainen
Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu 19.7.2014 ilmestyneessä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten numerossa.

Veroilla koottujen varojen käyttö antaa aihetta keskusteluun myös keskellä kesää. Yleisin hämmästelyn aihe on, kuinka kotikaupunkini on kehdannut käyttää veronmaksajien varoja noin turhanpäiväisiin hankkeisiin. Vauhtiin päästyään hämmästelijä useimmiten luettelee listan hankkeita, joihin kaupunki ei ole osallistunut kuin toimenpideluvan myöntäjänä. Rakennusliikkeiden rakentamat talotkin päätyvät helposti hämmästelijän luetteloon, varsinkin jos niissä on joku asunto tyhjänä.

Hämeenlinnan kaupunki viesti vuoden 2013 talousarviotaan Hahmota Oy:n kehittämän veropuun avulla. Puumainen kuva havainnollisti erittäin hyvin kaupungin tuloja ja menoja. Puun harmaat juuret esittivät kertyviä tuloja. Oranssit oksat havainnollistivat menoja.

Veropuu löytyy edelleen Hämeenlinnan kaupungin nettisivuilta. Puun luoma mielikuva kaupungin taloudesta on tainnut kuitenkin haihtua ihmisten mielistä, sillä sen verran kummallisia lausahduksia kuulee kaupungin varainkäytöstä. Ihmisten mielikuvia sumentaa varmasti myös se, että jotkut kunnallisissa luottamustehtävissä toimivat henkilöt tarkoituksellisesti osoittelevat veropuun heiveröisimpiä oksia sen sijaan, että he keskittyisivät tarkastelemaan vahvojen oksien kuntoa tai olisivat huolissaan puun juuristosta.

Tarkastellaanpa veropuun tämänhetkistä tilaa. Kunnallisverosta saatava tulo on veropuun pääjuuri. Tuloveroa kaupunki arvioi saavansa vuoden 2014 talousarvion mukaan 232,3 miljoonaa euroa. Pääjuuren kaksi sivuhaaraa tuottavat tuloa siten, että yhteisöveron osuutta kertyy 13,1 miljoonaa ja kiinteistöveroa 22,1 miljoonaa. Toiseksi suurin juuri on valtionosuus, jota Hämeenlinnan kaupunki arvioi saavansa 91,4 miljoonaa. Näitä kahta juurta pienempinä juurina juuristosta löytyvät toimintatulot, rahoitus ja liikelaitosten toimintakate. Kaupunki arvioi saavansa tänä vuonna toimintatuloja 46,2 miljoonaa.

Kuntatalouden haaste on siinä, kuinka veropuun juuriston tuottama ravinto riittää ravitsemaan oksiston. Veroista sekä valtionosuudesta kertyvä tulo 358,9 miljoonaa riittää ravinnoksi neljälle puun tukevimmalle oksalle. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintamenoiksi kaupunki on arvioinut 158,1 miljoonaa, lasten ja nuorten palvelujen 113,4 miljoonaa, ikäihmisten palvelujen 60,4 miljoonaa ja yhdyskuntarakenteen 23,0 miljoonaa eli yhteensä 354,9 miljoonaa.

Veropuun oksistosta löytyvät vielä rungosta haarautuvine oksineen elämänlaatu, ympäristö- ja rakennusluvat, konsernipalvelut, investoinnit, rahoitus ja palvelutuotannon toimintakate. Niidenkin pitää saada ravintoa. Euroina ilmaistuna tarve on reilu 53,7 miljoonaa.

Veropuun tarkastelu auttaa hahmottamaan keskeisiä Hämeenlinnan kaupungin taloutta koskevia asioita. Verotulot sekä valtionosuus riittävät kattamaan 87 prosenttia kaupungin toimintamenoista. Muuta rahoitusta pitää löytyä 13 prosenttia. Kaupunki käyttää saamansa verotulot sellaisten kunnallisten palvelujen järjestämiseen, joita varten verot on koottu. Jokaisen muun menon kaupunki joutuu harkitsemaan hyvin tarkkaan. Erityisen huolellisesti on mietittävä tällaisen menon rahoittaminen.

Veropuun juuristoa on kasvatettava tai oksistoa karsittava. Juuriston kasvattamisessa paras vaihtoehto on uusien työpaikkojen luominen sekä veronmaksajien määrän lisääminen. Oksiston pitäminen kunnossa onnistuu toimintoja kehittämällä ja tehostamalla.

Veropuun hoitoon tarvitaan jokaisen hämeenlinnalaisen panosta. Voimme edistää mielikuvaa, että Hämeenlinnan kannattaa tulla asumaan ja yrittämään. Voimme käyttää jo Hämeenlinnassa toimivien yritysten palveluja, jolloin luomme edellytykset yritysten laajentumiselle ja uusien henkilöiden työllistymiselle. Voimme pohtia ideoita kunnallisten palvelujen kehittämiseksi ja tuoda ne julki. Voimme ottaa itsestämme vastuuta niin, että kunnallisia palveluja saavat henkilöt, jotka niitä todella tarvitsevat. Paljon muutakin voimme tehdä, kunhan vain haluamme.