Yhteistyöllä kasvusta elinvoimaa

Keijo Suomalainen

Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu 13.9.2014 ilmestyneessä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten numerossa.

Sadonkorjuu on maaseudulla syntyneelle ja aikuiseksi varttuneelle pojalle aina vuoden kohokohta. Pyöräilylenkillä on aivan pakko pysähtyä tien laitaan seuraamaan, kuinka maanviljelijät puivat viljaa tai nostavat perunaa. Lähimetsiin pitää päästä poimimaan mustikoita, puolukoita ja sieniä.

Tyytyväinen olo on taattu, kun maanviljelijä onnistuu sadon kasvattamisessa ja korjaamisessa, ja kun pakastin täyttyy luonnon antimista.  Luonnon kasvun hyödyntäminen on luontainen osa elämää.

Kasvu sekä kasvun hyödyntäminen luovat edellytyksiä koko ihmiskunnan hyvinvoinnille. Kovin olisi elämämme kurjaa, ellei jopa suorastaan mahdotonta, mikäli kaikki kasvu pysähtyisi. Sekin jo kirpaisee, kun sade piiskaa viljan maahan tai halla vie mustikasta kukat.

Kasvun käsite hahmottuu, kun saamme liitettyä sen luontoon. Kansantalouden kasvusta puhuttaessa ymmärrys hämärtyy. Kuvittelemme, että varamme karttuvat, vaikka tuotamme aiempaa vähemmän. Olemme myös valmiita tukahduttamaan vähäseinä orastavan kasvun, jotta saamme näytettyä muille, että tulemme toimeen vähemmälläkin.

Laajaan tilastoaineistoon perustuva kansantalouden tilinpito kuvaa kansantalouden toimintaa. Kotimaisen tuotannon määrän kertova bruttokansantuote on yksi merkittävimmistä tilinpidon tunnusluvuista. Viime vuosien tilinpitoa silmäilemällä voi todeta, että kotimainen tuotanto laski sekä viime että toisissa vuonna. Tilinpidosta selviää myös, että tuotanto oli viime vuonna sama kuin vuonna 2006.

Vertailemalla eri seutukuntien bruttokansatuotetta, voimme havaita Helsingin seutukunnan ylivertaisuuden tuotannon määrässä. Helsingin seutukunta tuottaa yli kolmanneksen Suomen bruttokansantuotteesta.  Toiseksi suurin bruttokansantuotteen kasvattaja on Tampereen seutukunta 6,5 prosentin osuudellaan. Hämeenlinnan seutukunnan osuus on puolitoista prosenttia. Asukasta kohden laskettuna Helsingin seutukunnan vuotuinen bruttokansantuote on 17 000 euroa suurempi kuin Hämeenlinnan seutukunnan.

Hämeenlinnan seutukunnalla riittää kirittävää kotimaisen tuotannon määrän kasvattamisessa. Jokainen työpaikka on erittäin tärkeä seutukunnalle. Elinkeinopolitiikan pitää tuottaa ratkaisuja, joilla seutukunnan työpaikkojen määrä pysyy vähintään nykyisenä tai jopa kasvaa. Uusien alojen kasvumahdollisuudet pitää selvittää ja hyödyntää rohkeasti.

Valtakunnallisesta elinkeinopolitiikasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Hämeenlinnan seutukunnalla toimi Kehittämiskeskus Oy Häme, joka huolehti Hämeenlinnan kaupungin sekä Hattulan ja Janakkalan kuntien elinkeinonpoliittisista hankkeista. Hattulan ja Janakkala irtaannuttua yhtiöstä, yhtiöön jäi käytännössä vain Hämeenlinnan elinkeinotoiminta. Heinäkuun alusta lähtien Hämeenlinnassa on toiminut elinkeinoyhtiönä Linnan Kehitys Oy.

Seutukunnan kehittymisen kannalta on tärkeää, että seudun kuntien toiminta elinkeinoasioissa on yhtenäistä ja päämäärätietoista. Hedelmällisintä olisi Hämeenlinnan seutukunnallekin se, että Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala voisivat tehdä yhteistä elinkeinopolitiikkaa.

Seutukunnan yrittäjillä ja yrityksillä on keskeinen rooli seutukunnan elinkeinopolitiikan kehittäjinä ja toteuttajina. Ilman heidän panostaan erinomainenkin elinkeinopoliittinen hanke saattaa monasti jäädä torsoksi. Hämeenlinnan seutukunnan kunnissa toimivat yrittäjäyhdistykset voisivat viritellä keskinäistä yhteistyötään ja innostaa kunnatkin toimimaan yhdessä.

Vain yhdessä toimien pystymme hyödyntämään Hämeenlinnan seutukunnalle suodut kasvun edellytykset. Yhteiset toimet ovat tärkeitä varsinkin nyt, kun kansantalouden kasvu näyttää orastavan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *