Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenvuoro tilausbudjettikokouksessa

Suomi elää taitekohdassa. Luottoluokitustamme on alennettu, teollisuustuotantomme on vajonnut samalle tasolle, jossa se oli vuonna 2000. Meneillään on jo kolmas perättäinen vuosi, jolloin investoinnit vähenevät. Suomesta on tullut EU-alueen alisuorittaja, jonka bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,4 prosenttia. Myös kuluttajien luottamus talouteen on romahtanut lyhyen ajan sisällä, mikä näkyy niin käyttötavarakaupassa, autokaupassa, asuntomarkkinoilla, tonttikaupassa, rakentamisessa, kuin päivittäistavarakaupassakin. Kun samaan yhteyteen lisätään vielä kuntien ja valtion velkaantuminen ja Ukrainan kriisistä aiheutuvat talousvaikutukset, tulevien vuosien haasteet ovat mittavia. Julkinen talous lepää tyhjän päällä. Kuntalehden tietojen mukaan bruttokansantuotteestamme puuttuu peräti 15 %, jotta nykyisiä palveluita voitaisiin ylläpitää.

Pelkona on, että talouskriisi muuttuu ajan myötä poliittiseksi ja sosiaaliseksi kriisiksi. Molemmista kriiseistä on selviä viitteitä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Poliittisen kriisin siemenet näkyvät ulospäin keskinäisen konseksuksen murenemisena ja kyvyttömyytenä tehdä tarvittavia, välttämättömiä päätöksiä. Epäilemättä lähestyvät eduskuntavaalit sähköistävät tilannetta entisestään.

Asiantuntijoiden mukaan myös sosiaalisesta kriisistä on ilmassa ensimerkit: se näkyy sietokyvyn alenemisena, jyrkentyneinä kannanottoina niin somessa, blogeissa kuin lehtien palstoillakin ja radikalisoituneen nuorison täysin sivullisiin kohdistuneina väkivallantekoina ja yksittäisten ihmisten epätoivoisina tekoina. Meidän poliitikkojen pitäisikin tuntea vastuumme myös tässä: olemmeko me omilla kannanotoillamme lisäämässä eripuraa vai rauhoittamassa tilannetta? Suomalaisen yhteiskunnan paras puoli on ollut yhteiskunnallinen vakaus ja ennakoitavuus, mikä pitkälti selittää myös takavuosien taloudellisen vaurastumisen.

Suomen heikko taloustilanne heijastuu väistämättä myös Hämeenlinnaan. Valtio tasapainottaa nyt pakon edessä omaa talouttaan kuntien kustannuksella. Siitä keskeisestä periaatteesta, jonka mukaan kunnat olisivat oikeutettuja saamaan lakisääteisiin tehtäviinsä riittävän määrän valtionosuutta, on lähdetty lipsumaan. Hämeenlinna tuleekin olemaan suurimpia menettäjiä valtionosuusuudistuksessa. Ensi vuonna valtionosuuksien laskentatavan muutoksista ja sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä perusopetuksen 4,15 % yksikön supistuksista johtuen Hämeenlinnan valtionosuudet putoavat peräti 5,6 milj. euroa. Valtionosuuksien pieneneminen ei tullut Hämeenlinnalle yllätyksenä, sen suuruusluokka kyllä.

Kitkerältä tuntuukin, että valtion lupaama miljardin euron kevennys kuntien velvoitteisiin on kääntynyt päälaelleen. Muunlaisista lupauksista huolimatta uusia velvoitteita on tulossa kuntasektorille yli 500 miljoonan euron edestä.  Täällä Hämeenlinnassa uudet velvoitteet aiheuttavat noin 4 miljoonan euron kustannukset. Uusia menoja aiheutuu työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta, sosiaalihuoltolain ja asiakasmaksuasetuksen muutoksista sekä päivähoidon lisääntyneestä tarpeesta kotihoidon tuen jakaantuessa molempien huoltajien kesken. Kaikki hyviä asioita, mutta nyt niihin ei olisi ollut varaa.

Kuntapäättäjänä haluankin lähettää tämän salin eduskuntaan pyrkiville viestin: kunnille ei voi enää määrätä tehtäviä, ellei niiden kustannuksia oteta täysimääräisesti huomioon.

Kokoomusryhmä suhtautuu äärimmäisen nihkeästi veronkorotuksiin. Viime viikon lehtitietojen mukaan Suomen kokonaisveroaste on kivunnut maailman kärkipäähän. Kaikessa hiljaisuudessa olemme ohittaneet jopa Ruotsin. Keskipalkkaisia suomalaisia verotetaan OECD-maiden kuudenneksi eniten. Kun hallitus on tasapainottanut taloutta rakennepoliittisessa ohjelmassa ja kehysriihiratkaisuissa periaatteella 50 % veronkorotuksia ja 50 % menoleikkauksia, veronkorotusten vahingolliset seuraukset ovat kaikkien meidän nähtävissä: kansalaiset ovat muuttuneet entistä varovaisemmaksi ja lakanneet kuluttamasta, mikä pahentaa taloustilannetta ja työllisyyttä entisestään. On myös muistettava, että veronkorotukset rokottavat etenkin eläkeläisiä ja pienituloisia, joilla ei ole mahdollisuuksia vähentää menojaan, kun välttämättömät menot nielevät valtaosan tuloista.

Kokoomuksen mielestä ainoa kestävä tie saada Hämeenlinnan talous tasapainoon on laittaa sen tulot ja menot kohdalleen. Samalla tulopuolesta pitää huolehtia pitämällä kaupungin elinvoimasta huolta. Pahinta veronkorotuksissa onkin se, että näin saadaan aikaan näköharha, ettei toimintaa tarvitse muuttaa, vaan menoa voi jatkaa entiseen malliin.

Miksi Kokoomusryhmä taipui kuitenkin 0,25 % tuloveroprosentin ja 0,10 % yleisen kiinteistöveroprosentin ja vapaa-ajan rakennusten veron korottamiseen? Maltillisella tuloveroprosentin nostolla ja kiinteistöverosta saatavalla 1 miljoonalla eurolla kompensoidaan niitä valtionosuusmenetyksiä, joista tieto kaupunkiin tuli vasta syyskuussa. Valmistelukierroksilla ei tarvittavia säästöjä löytynyt. Kokoomusryhmä ymmärtää, että kuntataloutta ei ole mahdollista sopeuttaa yhtä nopeasti kuin yrityksen taloutta. Kuntien talous on luonteeltaan ns. toimeksiantotaloutta. Suurin osa kunnan palveluista on ns. pakkopalveluita eli palveluita, jotka lainsäädäntö määrää järjestettäväksi ja joista säädetään hyvinkin tarkasti miten, millä henkilöstömiehityksellä ja – rakenteella palvelut on tuotettava ja missä aikataulussa kuntalaisten on palvelunsa saatava. Vaikka talous sakkaisi, emme voi ryhtyä rikkomaan lakia. Tiedostamme myös, että taantuman aikana kuntapalveluiden tarve usein kasvaa.  Maltillinen veroprosentin korottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että budjetista tulee äärimmäisen tiukka, lainamäärä kasvaa ja tulos jää 2,4 miljoonaa alijäämäiseksi. Alijäämäistä budjettia ei olisi voinut tehdä aiempien vuosien alijäämien päälle. Hämeen ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen tuo kuitenkin Hämeenlinnalle laskennallista ylijäämää yli 17 miljoonaa euroa, joten olemme tämän vuoden jälkeen lähes 0-tilanteessa. Kyseessä olevalla nousulla pysymme vielä linjassa seudun ja HHT- akselin muiden kuntien veroprosentin kanssa.

Veronkorotusten ehtona on toimintatapojen ja rakenteiden uudistaminen ja henkilötyövuosien määrätietoinen vähentäminen, joilla pysyvää kulurakennetta saadaan alas. Kaupungin päättäjät eivät voi jäädä odottamaan tulossa olevan soteuudistuksen tai kuntarakenneratkaisujen tuovan helpotusta tilanteeseen. Kaikki se, mikä on nyt omissa käsissä, pitää tehdä.

Mikäli nyt hyväksymme tämän tilausbudjetin, kaupunginhallitus aloittaa välittömästi vuosien 2015-2016 talousarvioihin liittyvän rakennemuutoksen ja strategian selvitystyön. Kokoomus on tämän ajatuksen takana. Toivottavasti jokainen puolue samalla sitouttaa omat päättäjänsä uudistuksiin, joilla talous saadaan tasapainoon. Jatkossa emme voi olla täällä valtuutettuina vaatimassa tiukkaa menokuria ja sen jälkeen mennä lautakuntiin torppaamaan kaikki ne uudistukset, joilla palveluja olisi mahdollista tuottaa järkevämmin ja taloudellisesti kestävämmällä tavalla.

Kuntalaiset ovat kyllä valmiita muutoksiin, kunhan se heille avoimesti kerrotaan. Vanhat keinot, joilla palveluja parannettiin etupäässä henkilöstöä tai resursseja lisäämällä eivät enää päde, vaan jatkossa meidän on onnistuttava saamaan vähemmällä aikaan enemmän. Vaikka päätökset ovat kipeitä, ne ovat pitkässä juoksussa sekä kuntalaisten, henkilöstön että koko kaupungin etu. Henkilöstö tiedostaa tänä päivänä kyllä, että vain taloutensa hyvin hoitava työnantaja on samalla turvallinen työnantaja.

Kaupungin tavoitteena on vähentää henkilöstöresurssia 200 henkilötyövuoden verran v.2015-2016. Tavoite on tiukka, mutta eläköityminen auttaa osittain tavoitteeseen pääsemisessä. Tarkoituksena on myös nostaa kaupungin työntekijöiden aikaansaannoskykyä ja tuottavuutta, ei hiostamalla tai painostamalla, vaan tekemällä asioita fiksummin.

Henkilöstön vähentäminen edellyttää päätöstä siitä, millä rakenteella ja minkälaisella palveluverkolla kaupungin palvelut aiotaan jatkossa järjestää. Myös tilaaja-tuottajamalli laitetaan jatkossa puntariin. Se ei tarkoita sitä, että malli olisi ollut huono, vaikka se kuntalaisille onkin jäänyt vieraaksi. Sen arvioiminen liittyy pitkälti tulossa olevaan soteuudistukseen. Kun soteuudistuksessa yli puolet kunnan tehtävistä siirtyy joka tapauksessa kuntarakenteen yläpuolelle ja sotealueelle syntyy uusi valtavan laaja tilaaja-tuottajamalli, ei kaupungissa ole enää tarkoituksenmukaista ylläpitää vanhaa rakennetta, etenkin kun jäljelle jäävissä palveluissa suurin osa on kaupungin omaa palvelua.

Hämeenlinnalaisilla veronmaksajalla on oikeus olettaa, että hän saa mahdollisimman hyvän vastineen maksamilleen veroille, asiakasmaksuille ja niille valtionosuuksille, joita kaupungille maksetaan. Päättäjien tehtävänä on muuttaa rahamäärä mahdollisimman laadukkaiksi palveluiksi niin, että rahat riittävät. Kokoomusryhmässä suhtaudutaan varsin pragmaattisesti siihen, mistä palveluita kuntalaisille hankitaan.  Me emme halua asettaa julkisia ja yksityisiä palveluja vastakkain. Miksi emme käyttäisi hyväksi molempien palveluiden suomia etuja, silloin kun se on tarkoituksenmukaista? Valtaosa palveluista on joka tapauksessa omia palveluita. Mielestämme on järkevää hankkia osa palveluista yksityisiltä siitäkin syystä, että kuntapalveluiden tarve vaihtelee hyvinkin paljon eri vuosina riippuen olemassa olevasta taloustilanteesta, ikäluokkien koosta, ikäihmisten määrästä ja kunnosta, työllisyystilanteesta ja kaupungin muuttoliikkeestä. Jos tilaamme kaikki palvelut kaupungilta, syntyy pysyviä kiinteitä kustannuksia sekä henkilöstöstä että rakennuksista. Käytännössä toimintaa on tällöin mahdotonta sopeuttaa nopeasti kysynnän vaihteluun. Jos sen sijaan osa palveluista tilataan ulkopuolelta, voi kysynnän alentuessa osan palveluista jättää tilaamatta. Yksityisten palveluiden mukaan ottamisella on myös mahdollista vähentää kaupungin tulevia investointitarpeita.  Missä tilanteessa nyt olisimmekaan, jos meillä lasten ja nuorten kiinteistöjen korjaustarpeiden lisäksi olisi edessämme vielä ne lähes 30 miljoonan euron investoinnit, jotka yksityiset hoivapalveluyritykset ovat viime vuosina satsanneet ikäihmisten palvelutaloihin? Todettakoon tässä samalla, että Hämeenlinna ei ole koskaan siirtänyt vanhuksia palvelutalosta toiseen uuden kilpailutuksen jälkeen, vaan uudet sopimukset koskevat aina vasta uusia asiakkaita.

Keskustelu, jossa palvelut leimataan hyviksi tai huonoiksi sen perusteella, ovatko ne julkisia tai yksityisiä, ovat minulle vieraita. Olen nähnyt sekä hyviä yksityisiä palveluita ja hyviä julkisia palveluita että huonoja yksityisiä palveluita ja huonoja julkisia palveluita. Molemmilla olisi hyvin paljon opittavaa toistensa toimintatavoista.

Jotta kaupungin tulopohja palveluille voidaan varmistaa, nousee elinvoiman merkitys taantuman aikana entistäkin suurempaan arvoon. Kaupunkien menestyminen perustuu pitkälti alueella olevien yritysten menestymiseen. Hämeenlinnalla on kaikki edellytykset pärjätä tulevaisuudessa niin sijaintinsa kuin vetovoimansakin puolesta. Hämeenlinna sijaitsee Suomeen kasvukäytävällä, jonka vaikutusalueella asuu jo joka kolmas suomalainen. Sisäisen muuttoliikkeen ansiosta väestön tiivistyminen alueelle jatkuu voimakkaana. Suomen bkt: sta tuotetaan yli 45% tämän valtasuonen alueella. Kasvukäytävällä pendelöi yli 300 000 henkeä.

Paikkakunnan vetovoimaisuuden lisäämisessä saavutettavuus, asuminen ja elämänlaatu ovat entistä tärkeämpiä tekijöitä. Siksi asemanseudun, Varikonniemen ja Engelinrannan kehittäminen ovat kaupungille tärkeitä. Vaikka kaupunkilaiset pitävät herkästi peruspalveluihin kuulumattomia hankkeita ns. kerskarakentamisena, eivät ne sitä ole. Paitsi, että ne lisäävät Hämeenlinnan houkuttelevuutta asuinpaikkakuntana, ne tuovat alueelle uusia työpaikkoja ja verotuloja. Voikin kysyä, kuinka houkutteleva paikkakunta Hämeenlinna olisi ilman Verkatehdasta, Aulankoa, Ahvenistoa ja sen maauimalaa, teatteria, Elenia-areenaa, Kantolan tapahtumapuistoa, Goodmania tai jäähallia? Kokoomusryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Hämeenlinna tekee jatkossakin lujasti töitä sen eteen, että osa työpaikoista sijoittuisi alueellemme.

Varsinaiset investointinsa Hämeenlinnan tekee tulevina vuosina peruspalveluihin. Hyvä niin. Lapsilla ja nuorilla pitää olla oikeus käydä turvallisissa ja terveellisissä tiloissa päiväkotia ja koulua. Idea, jonka mukaan kaikki lasten ja nuorten palvelut olisi saatavissa saman katon alta, on Kokoomusryhmän mukaan kannatettava.

Hämeenlinnan kaupunki ei ole kaupungintalo Raatihuoneenkadulla, Raatihuone torin laidalla sen paremmin kuin sen kaupunginjohto tai me poliittiset päättäjätkään. Hämeenlinnan kaupunki olemme me, hämeenlinnalaiset. Elämä tulee jatkumaan rahojen vähenemisestä huolimatta. Palvelut saadaan kyllä hoidettua. Yhteisen edun nimissä on perusteltua, että kaikille kuntalaisille taataan yhteisvoimin yhtäläiset peruspalvelut ja tietty perusturvan taso. Kenenkään ei pidä joutua tuntemaan syyllisyyttä siitä, että, sairastuu, vanhenee tai jää työttömäksi tai muun vaikean elämäntilanteen takia joutuu turvautumaan kaupungin tarjoamaan apuun.

Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että ihminen pysyvästi siirtää yhteiskunnalle sitä vastuuta, jonka hän pystyy itsekin hoitamaan. Hyvinvointi ei lisäänny vain palveluita lisäämällä. Olennaista on, että ihmiset osallistuvat aktiivisesti myös itse oman hyvinvointinsa luomiseen ja ylläpitämiseen. Jokainen meistä voi tehdä paljon myös koko kaupungin hyvinvoinnin ja sen viihtyisyyden eteen. Ihminen voi vaikuttaa omaan ratkaisevasti omilla valinnoillaan ja elintavoillaan omaan ja läheistensä arkeen.

Kokoomuksessa on sanonta, jonka mukaan ihmiselle pitää antaa onki, ei pelkkää kalaa. Ihmiselle pitää antaa keinot, joilla hän selviytyy ja pärjää elämässä. Kaupungin tehtävänä on toimia mahdollistajana. Kaikesta synkkyydestä huolimatta meillä on äärimmäisen kaunis ja viehättävä kotikaupunki. Voimme  toiveikkaina kääntää katseet kohti alkavaa Sibelius-juhlavuotta.

Näillä sanoilla Kokoomusryhmä on valmis hyväksymään vuoden 2015 tilausbudjetin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *