Eduskunta-avustaja Johannes Sippolan puhe Kokoomuslainen vappu -tapahtumassa Hämeenlinnan torilla 1.5.2016 klo 11.00-12.15
Vappu on Suomen perinteisistä juhlapäivistä yksi mielenkiintoisimpia. Tässä päivässä ei ole turhaa pönötystä, vaan päivä on täynnä iloa, riemua ja ajankohtaista sanomaa. Tätä kaikkea näkyy nyt myös täällä Hämeenlinnan torilla.
Meille kaikille hämeenlinnalaisille ja muille läsnäolijoille vapulla on erilaisia merkityksiä. Vapun perinteinen sanoma työn ja opiskelijoiden juhlasta on vuosien saatossa viihteellistynyt, mutta edelleen tämä päivä on tärkeä hetki korostaa työnteon ja kouluttautumisen merkitystä. Suomi on nostettu köyhien maiden joukosta yhdeksi maailman vauraimmaksi ja korkeimman elintason maaksi juuri sivistyksen ja ahkeruuden voimalla. Tämä on juuri se vapun sanoma edelleen.
Minulle tuoreena perheenisänä vappu on ennen kaikkea iloinen ja tulevaisuuteen katsova juhla. Vapun sanoma tiivistyy ennen kaikkea työn, koulutuksen ja kevään juhlaksi.
Koulutuksen ja työn osalta Suomi on monella tapaa nyt murrostilanteessa, mutta toistaiseksi olemme pärjänneet kansainvälisissä tutkimuksissa hyvin.
Suomalaista työtä voi verrata suhteessa muuhun maailmaan monella tapaa.
Vertailua voi tehdä tutkimalla, kuinka paljon suomalainen saa aikaan tunnissa, kuukaudessa tai vuodessa. Voimme myös tarkastella asiaa koulutuksen kautta esimerkiksi Pisa tutkimusten tuloksilla.
Molemmilla edellä mainituilla mittareilla mitattuna suomalaiset työntekijät ovat koko maailman mittakaavassa huippuluokkaa.
Jos me vertaamme itseämme vain Pohjoismaihin erot ovat pienet ja perspektiivi saattaa vääristää todellisuutta.
Tänä päivänä, kohtaamamme kilpailu ei tule pelkästään Suomenlahden tai Pohjanlahden takaa. Suuri osa ja itse asiassa koko ajan suurempi osa bruttokansantuotteestamme on palveluita, joita voi tuottaa mistä vaan. Kilpailu on vuosi vuodelta enemmän globaalia eli kilpailua on kaikkien maiden välillä eikä vain niiden, jotka ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan.
Sivistys on meitä suomalaisia ja hämäläisiä kantanut aiemmin ja kantaa myös jatkossa. Sivistys ja osaaminen ovat sellaisia asioita, joita ei kuitenkaan tule pitää itsestään selvyytenä.
Maailmassa on monia maita, joissa suuri osa väestöstä ei osaa edes lukea, kun taas suomessa kaikki osaavat lukea, lähes jokainen on käynyt peruskoulun, suurin osa toisen asteen koulutuksen ja yhä suurempi osa myös korkeakoulun. Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ihmisiä.
Kuitenkin, meidän täytyy tiedostaa se, että maailma muuttuu yhä kiihtyvää vauhtia. Ne maat, jossa aiemmin ei osattu edes lukea, ottavat valtavia harppauksia eteenpäin ja kurovat etumatkaamme kiinni. Maailmassa on esimerkiksi maita, jotka ovat kokonaan hypänneet teollistumisvaiheen yli ja siirtyneet suoraan digitaalisaatioaaltoon.
Suomella ei ole varaa tuudittautua siihen, että pysymme kehityksen kärjessä ilman kovaa työtä.
Tärkeää on huomata, että uudenlaiset teknologiset ratkaisut syntyvät yhä useammin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja jopa start up yrityksissä. Muutamia vuosikymmeniä sitten, tarvittava tieto ja resurssit tuottaa uusia innovaatioita olivat vain suurilla yrityksillä, mutta tilanne on tänä päivänä täysin toinen. Tässä piilee myös Hämeenlinnan kaupungilla suuret mahdollisuudet: kohdistamalla elinkeinopolitiikkaa erityisesti pienyritysten toimintaympäristön parantamiseen, voimme rakentaa Hämeenlinnasta entistäkin elinvoimaisemman kasvualustan maailman markkinoille tähtääville uusille yrityksille.
Esimerkiksi menestyneen Supercell peliyrityksen ovat perustaneet muutaman yksittäisen henkilön muodostanut tiimi, joka oli aidosti innostunut ideastaan. Tällainen intohimo oman idean kehittämiseen on usein se kaikista tuloksellisin.
Haluaisinkin käyttää tätä puheenvuoroa siihen, että kannustan ihmisiä toteuttamaan tavoitteita myös yrittämisen kautta. Itsekin sivutoimisena yrittäjänä koen uuden luomisen yhtenä tapana vaikuttaa yhteiskuntaan.
Yrittäjyys on kuitenkin loppujen lopuksi se asia, joka kantaa Suomea. Ilman yrityksiä ei synny työpaikkoja ja mikäli työpaikkoja ei synny, loppujen lopuksi joudutaan suuriin vaikeuksiin. Suomen hallitus on tehnyt paljon yrittäjyyden edistämiseksi, mutta se pystyy vain vaikuttamaan suotuisasti yritysten toimintaedellytyksiin. Yrityksiä perustavat ihmiset.
Yrittäjyyden edistäminen on saatava ykkösasiaksi niin valtakunnan, maakunnan kuin paikallistasonkin politiikassa. Alueelle tärkeitä hankkeita, kuten esimerkiksi Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kasvukäytävä on saatava eteenpäin niin, että siitä saadaan 2000-luvun Hämeen Härkätie.
Politiikka on viime vuosina vaarallisesti lipsumassa vanhoissa juoksuhaudoissa piehtaroinniksi ja toisten syyttelyksi. Tällainen ei johda mihinkään eikä rakenna parempia eväitä tuleville sukupolville.
Meillä suomalaisilla ja erityisesti hämäläisillä on kaikki edellytykset ja valmiudet menestyä, kunhan puhallamme yhteen hiileen ja vastaanotamme rohkeasti ja avoimin mielin tulevaisuuden haasteet.
Näillä sanoilla toivotan kaikille riemukasta työn, yrittäjyyden ja koulutuksen juhlapäivää!