Mökit kodeiksi

Anni Puntila, valtuutettu (kok.)

Teksti on julkaistu Keski-Hämeessä

Hämeenlinna on mökkikunta. Tilastokeskuksen mukaan kaupungissamme oli 7872 kesämökkiä vuonna 2015. Se on kuudenneksi eniten koko maassa. Pitäjiemme väkiluku moninkertaistuu lomakuukausina luoden eloa ja positiivisia talousvaikutuksia muuten hiljeneviin taajamiimme.
Hämeenlinnan asukasluku vähenee ja trendi on havaittavissa selvästi pitäjissämme. Elävän maaseudun ylläpitäminen vaatisi päinvastaista väestönkehitystä. Lyhyt lomasesonki ja sen tuomat taloudelliset vaikutukset eivät riitä kannattelemaan pitäjiemme yrittäjiä. Kesäkuukausina moninkertaistuvat asukasmäärät eivät auta, kun päiväkodit ja koulut tyhjenevät.

 
Useita helppoja reseptejä kehityssuunnan muuttamiseen tuskin on olemassa, mutta yhden mahdollisesti nopeavaikutteisen konstin Hämeenlinna voisi ottaa käyttöön. Kaupungin pitäisi helpottaa vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi. Tämä on nykyistä helpompaa koska maankäyttö- ja rakennuslaki uudistui toukokuussa. Uuden lain myötä kunnalla on mahdollisuus rakennusjärjestyksellä osoittaa alueet ja edellytykset, joilla vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön onnistuu. Tämä uudistuksen myötä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ei tarvita ennen rakennuslupaa. Rakennusjärjestyksen määräyksellä voidaan vaikuttaa alueisiin, joissa ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

 
Rakennusjärjestyksen muuttaminen on toimenpiteenä kevyt ja nopea toteuttaa. Se ei vaadi pitkäaikaista ennakkovalmistelua eikä mittavaa virkamiestyötä. Lisäksi Hämeenlinnassa on rakennusjärjestyksen uudistamistyö parhaillaan menossa, joten vapaa-ajan asuntoja koskevan muutoksen lisääminen olisi luontevasti toteutettavissa nyt.

 
Pitäjien kehittäminen tarvitsee tuekseen muitakin toimenpiteitä, se on selvä. Rakennusjärjestyksen muutos olisi hyvä alku ja mahdollistaisi muuttotappiokierteen katkaisemisen. Hämeenlinnan tulevaisuutta ei rakenneta pelkästään kantakaupungin varaan, vaan menestyksen saavuttaminen vaatii panostuksia myös pitäjiin.

Kommentti artikkeliin “Mökit kodeiksi

  1. marja kirjoitti:

    Hämeenlinnalaisena mökkiläisenä ja tulevana Espoosta Hämeenlinnaan muuttajana peräänkuulutan myös kaupungin pitämistä pikkukaupunkimaisena, kuitenkin elävänä ja vilkkaana, vaikka väkiluku ei pikkukaupnkiajatusta ehkä tue. Pääkaupunkiseudulta muutetaan kauemmaksi, se on monen valinta on sitten työelämässä tai eläkkeellä. Riihimäki, Hyvinkää jne. ovat ’pilattuja’ kaupunkeja – yritetty kovasti tehdä uutta ja hienoa ja kaikki on silkkaa sillisalaattia, minkäänlaista halua ei ole lähteä kummankaan kaupungin keskustaan ihan vaan kävelylle, kahville tai varsinkaan maisemia ihailemaan.
    Hämeenlinnalla oli vielä mahdollisuus pitää vanhat rakennukset, puiset ja kiviset ja lisätä siihen maisemaan kaunis järven ranta, elävä linja-autoaseman seutu, niin lähellä keskustaa kuin vaan yleensä on mahdollista. Kauhulla katselin lehdestä suunnitelmia, nyt nähtävästi jo hyväksyttyjä, joissa ranta rakennetaan täyteen kerrostaloja. ’Tuleehan sinne rantaraitti’ – oli kommentti kun yritin kysellä miksi kaupungin maisema suljetaan, kun se olisi vihdoin voitu avata rantaravintoloineen jne. Miksi esim. turistina kaupungilla oleva lähtisi seikkailemaan kerrostalojen ohitse jotain kävelytietä, mistä edes tietää, että siellä sellainen on? Laivalaiturin ravintola on surullinen esimerkki, eipä tule mieleen sinne lähteä tylsien kerrostalokortteleiden lävitse – samanlaiseksi muotoutuu uusi ranta, jos sen ei anneta jäädä kaupunkimaisemaksi.
    Järviä Suomen kaupungit eivät osaa hyödyntää, ne otetaan vain mökkiläisten erioikeudeksi. Järvet ovat kuitenkin ne, jotka tekevät Suomesta Suomen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *