Ryhmäpuhe budjettikokouksessa

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro 13.11.17 pidetyssä budjettikokouksessa.

Ensi vuoden talousarvio on ensimmäinen, jonka tämä valtuusto hyväksyy. Tämän pykälän kohdalla päätämme myös taloussuunnitelmasta v.2019-2020.

Kokoomus haluaa olla mukana uudistamassa, ei jarruttamassa kotikaupungin kehitystä. Rakenteellisia uudistuksia on jatkettava ja pussin nyörit pidettävä tiukalla. Samanaikaisesti on uskallettava satsata kaupungin kehittämiseen. Talousarvio ei sisällä veronkorotuksia, alijäämiä kyetään kattamaan ja budjetti on tasapainossa. Hämeenlinnan velkamäärä ja tulevien vuosien investointitahti on kuitenkin niin suuri, että meidän ei pidä myöntää etuisuuksia, joihin meillä ei ole varaa.

Talousarvio sisältää kaksi keskeistä riskiä. Ensimmäinen liittyy verotulojen toteumaan. Suuri osa kunnan verotuloista muodostuu kunnallisverosta ja on sidoksissa väkilukuun. Tällä hetkellä väki keskittyy Suomi-neidon jalkoihin ja helmoihin: Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Jotta verotulopohja saataisiin Hämeenlinnassa riittäväksi, väkiluvun kasvu ja yritysten saaminen paikkakunnalle on ensisijaista. Linnan Kehityksellä on tässä tärkeä rooli. Olisi lyhytnäköistä leikata nyt sen resursseja ja samaan aikaan edellyttää, että tulosta syntyy. Hämeenlinna ja Janakkala havittelevat Etelä-Suomen suurimpiin lukeutuvaa yritysaluetta Moreenin ja Rastikankaan yrityisalueiden yhdistämisellä, mille annamme täyden tukemme. Asemanrannan ensimmäisen asuintalon varaukset antavat toivoa, että kohde kilpailee menestyksekkäästi muiden pääradan varren alueiden kanssa: suurin osa asunnoista on varattu ja yli puolet varaajista tulee muualta kuin Hämeenlinnasta. Tohkakallion tontien menekki osoittaa, että omakotitalotonteille on edelleen kysyntää, jos päiväkoti ja koulu ovat vieressä.

Yksi merkittävimmistä Hämeenlinnaan tehtävistä investoinneista on uuden Kantasairaalan rakentaminen. Se on tärkeä paitsi hämeenlinnalaisille koko Kanta-Hämeelle. Laadukkaiden sairaalapalveluiden turvaaminen ja niiden kytkeminen saumattomaksi osaksi perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon ratkaisuja lisää julkisten palveluiden kilpailukykyä. Samalla se liittyy vahvana osana kasvukäytävästrategiaan ja maakunnan elinvoimaan.

Kaupungin toimintakatteen todellinen kasvu on toinen iso riski talousarviossa. Talousarvioesityksessä se on painettu 1,2%:iin. Tähän ei ole päästy koskaan aiemmin. Se ei mahdollista minkäänlaisia päätöksiä palveluiden laajentamisesta, elleivät ne perustu uudenlaisten, aiempaa tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoon. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen, digitalisaation ja terveysteknologian hyödyntäminen ovat avainsanoja toimintojen uudistamisessa.

Kokoomus on sekä valtakunnallisesti että paikallisesti sitoutunut julkisen talouden tasapainottamiseen. Vain tervepohjaisen kuntatalouden kautta voimme turvata peruspalvelut jatkossa.
Soteuudistuksen myötä kaupungin henkilöstöstä siirtyy 1 600 maakunnan palvelukseen. Samassa yhteydessä on tiukkaan harkittava jäljelle jäävän henkilöstön määrä. Konsernirakenneselvitystä pitää viedä määrätietoisesti eteenpäin.

Kaupunki tarvitsee pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan kiinteistöohjelman. Kiinteistöohjelmaa laadittaessa on paikallaan kysyä, onko kaupungin todella omistettava kaikki ne kiinteistöt, joissa se järjestää palvelut. Voisiko se myös vuokrata tiloja, jossa järjestää palvelut?

Jälkikäteen on hyvä todeta, että sotekiinteistöistämme aiheutuva riski ei ole lähellekään niin suuri kuin monilla muilla paikkakunnilla. Maakuntahan on luvannut vuokrata 3 seuraavaksi vuodeksi kaikki käytössä olevat sotekiinteistöt, minkä jälkeen se ottaa vain ne kiinteistöt käyttöön, joita se tarvitsee. Meillä yksityiset ovat tehneet muutamien viime vuosien aikana lähes 30 miljoonan euron soteinvestoinnit kaupunkiin. Mikäli jatkossa maakunta ei ota kaikkia nykyisiä tiloja käyttöönsä, osa riskistä on yrityksillä.

Kokoomuksen mielestä kaikki lainsäädännön kuntataloutta tasapainottavat keinot pitää ottaa käyttöön. Kokoomus ei haluaisi nostaa perusterveydenhuollon maksuja. Myös me koemme olevamme pienituloisten ihmisten asialla. Asiakasmaksulaki mahdollistaa kuitenkin maksujen alentamisen tai vapauttamisen niille kuntalaisille, joilla on maksuvaikeuksia, jolloin hinta ei muodostu kenellekään palveluihin pääsyn esteeksi. Kaupunki on luvannut tiedottaa tästä käytännöstä näkyvästi. Valtaosalle kuntalaisista esitetyillä vajaan kahden euron hinnan korotuksella ei ole kovinkaan suurta merkitystä, varsinkaan kun asiakasmaksukatto pysyy samana.

Kokoomus näkee huomattavasti vahingollisempana vähävaraisten kannalta päätöksen, jossa leikattaisiin Sosiaali- ja terveyslautakunnan ulkoisista hankinnoista. Ulkoisissa hankinnoissa ei ole kyse mistään extrasta, vaan kuntalaisille tulevista välttämättömistä lakisääteisistä palveluista: ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta, vammaispalveluista, lastensuojelusta ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Koska sopimusten hinnat on jo määritelty, hankinnoista vähentäminen tarkoittaisi käytännössä hoitopaikkojen määrän leikkaamista. Se johtaisi hoitoon pääsyn kriteereiden tiukentamiseen ja jonojen pitenemiseen. Aiommeko siis jälleen kerran tehdä saman virheen kuin joka talousarviokäsittelyn yhteydessä: alibudjetoimme sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnat, vaikka tiedämme, että niiden tarve ei tule laskemaan.

Soteuudistuksen myötä maksut tullaan harmonisoimaan joka tapauksessa. Valtaosassa Kanta-Hämettä maksut on jo nostettu lain sallimalle tasolle, niin kuin yli 61% muussakin kunnassa, mukaan lukien Hyvinkää, Seinäjoki ja Jyväskylä. Hämeenlinnalaisille veronmaksajille asiakasmaksujen korottamatta jättäminen tietää muutosrajoittimen vuoksi pysyvää 750 000 euron tulojen menettämistä. Näiden syiden vuoksi Kokoomus on päätynyt siihen, että myös perusterveydenhuollossa maksut on korotettava. Aiomme tehdä tästä muutosesityksen.

Yhteisen edun nimissä on perusteltua, että kaikille taataan julkisin varoin peruspalvelut ja tietty perusturvan taso. Tästä ei ole jatkossakaan syytä tinkiä. Tarkoituksena ei kuitenkaan voi olla se, että ihminen pysyvästi siirtää yhteiskunnalle sitä vastuuta, jonka pystyisi itse kantamaan. Pitäisikö meidän siis tulla kaupunkia vastaan, jotta se selviäsi velvoitteistaan? Talousarviokirjassa tässä kohtaa on tapana puhua aktiivisesta kansalaisuudesta. Haluan sanoa sen suoremmin. Mistä meille kertoo se, että yli 45% toimeentulotuen saajista Hämeenlinnassa on alle 25-vuotiaita? Eikö tämän ikäisten pitäisi olla töissä tai opiskelemassa? Yhteisin verovaroin tuotettuja palveluja kohtaan on olemassa myös tietynlaista välinpitämättömyyttä, mistä kertoo esimerkiksi se, että emme vaivaudu perumaan varaamiamme aikoja terveydenhuollossa, vaikka emme sinne menisi.

Hämeenlinnassa V.2016 avosairaanhoidossa oli peruuttamattomia aikoja 1 260, hammashuollossa 4 019, terveysneuvonnassa 1 572 ja henkisen hyvinvoinnin palveluissa 1 120. Onko tämä osaltaan vaikuttamassa siihen, että Hämeenlinnassa on kiireettömään hoitoon yli 6 viikon jonot? Surullista on myös todeta, kuinka olemattoman tuen kasvulleen osa lapsista ja nuorista omilta vanhemmiltaan saa. Lastensuojelumenomme olisivat aivan toisenlaiset, jos kaikki ymmärtäisivät, että parasta lastensuojelua on lapsistaan huolta pitävät vanhemmat.

Ihmisen pitää voida luottaa siihen, että hän saa kaupungilta apua, kun sitä tarvitsee. Kaupungin ei pidä kuitenkaan olla omilla toimillaan edistämässä kehitystä, jossa ihminen siirtää itselleen kuuluvaa vastuuta yhteiskunnalle.
Näillä sanoilla ryhmämme on valmis hyväksymään talousarvion v.2018 ja taloussuunnitelman v.2019-2020. Samalla haluamme kiittää sekä kaupunginjohtoa, henkilöstöä että poliittisia päättäjiä hyvin sujuneesta talousarvioprosessista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *