Kuntataloudesta

Hämeen Sanomissa on viime päivinä käyty keskustelua yhdestä kansallisesta ongelmasta: kuntien taloudesta. Se kuuluisa Rengon, ei mummo vaan pappa, on tällä kertaa terävästi kartalla. Fakta on että kuntatalouden tilanne on historiallisen heikko. Sen tasapainottamiseen tarvittaisiin lähes kaksi miljardia euroa, joten jokainen ymmärtää että yksinkertaisia ratkaisuja ei ole. Meillä Hämeenlinnassa kuluu vuosittain noin 10 miljoonaa enemmän kuin kantokykyä olisi, väestön ikääntymisen myötä palvelutarve kasvaa ja ne kuuluisat rakenteelliset muutokset ovat entistä kiireellisempiä. Valtion päätösten myötä, kilpailukykysopimuksen ja määräaikaisten indeksijäädytysten päättyessä kunnille palautuu noin miljardi euroa. Silti vaje on valtava, ja yksinkertaisia ratkaisuja ei ole, vaikka jotkut niitä kepeästi heittelevätkin. Jos valtio antaa, se myös ottaa. Hyvää tarkoittavan hallitusohjelman uudistukset ovat saaneet selvityksissä isot hintalaput, ja kuntien kukkaroille joudutaan väistämättä. Verotukseen tehdyt järjestelmämuutokset, kuten tulorekisteri ja verokorttiuudistus, vaikuttavat rajusti kuntien verotulokertymiin ja hankaloittavat talouden suunnittelua myös ensivuonna, meillä kuluvan vuoden noin 20 miljoonan miinuksesta noin puolet tulee verotulojen eri syistä johtuvasta alenemasta.  Osa on vinoon mennyttä ennustetta, ja väkiluvun aiempien vuosien vähenemän vaikutusta, mutta osa siis samaa mitä jokaisessa Suomen kolkassa. Hieman helpotusta tuo valtion hätäapuna päättämä kiky-kompensaatio. Käytännössä se lisää Hämeenlinnan kaupungin valtionosuuksia vuonna 2019 noin 2,9 milj. eurolla ja vähentää vuoden 2020 valtionosuuksia vastaavalla summalla. Valtionosuusjärjestelmä myös nykyisellään luo osalle kunnista kannustinloukun: jos kunta elää pääosin muualta kerättyjen rahojen varassa, sillä on ikään kuin varaa olla ryhdistäytymättä. Lainaa meillä on reippaasti, ja lisälainanotto investointeihin pitää olla tarkkaan harkittua. Toisaalta on meillä rahoitusomaisuuttakin, ja sen tuotto oli vuoden alusta lukien 11.5 %. Eli nollakoroilla mieluummin lainaa kuin sijoitusten purkamista. Koko sijoitustoiminnan pääoma on 112,9 milj. euroa. 

Hämeenlinna uskoo uudistamiseen eikä ole jäänyt odottelemaan valtion ratkaisuja. Menokasvu lastensuojelussa ja terveydenhuollossa ei ole enää kenellekään yllätys, ja olemme jo aloittaneet toiminnalliset muutokset. Kaupunginhallituksen hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman selvityskohteet etenevät, ja tulevat päätöksentekoon kevään aikana. Samalla etsitään laajasti muitakin keinoja käyttää verovarojamme fiksummin ja kestävämmin. Kumppanuus ja yhdessä tekeminen kaupunkilaisten, yritysten ja naapureiden kanssa on usein myös talouden näkökulmasta järkevää. Yleinen suhtautuminen yhteistyöhön on myönteistä. Onnistuneita esimerkkejä löytyy yhteisestä sisällöllisestä kehittämisestä, vaikkapa Lape-hankkeesta. Ikäihmisten aktiivisuus kaupungin kehittämisessä on tuonut jo lisää hyvinvointia ja elinvoimaa. Seudun kuntien kanssa olisi mahdollista saada aikaan lisäarvoa asukkaille, ja taloudellista hyötyä jokaiselle kunnalle. Fakta on kuitenkin että jostain on myös luovuttava. Meillä, kuten liki jokaisessa kunnassa, on liikaa kiinteistöjä, ja niistä koituvia kuluja. Meillä on liikaa tehottomia prosesseja ja toisaalta myös tyhjäkäyntiä. Näihin on yhdessä etsittävä paremmat tavat toimia. 

Kunnilla on kaksi perustehtävää, elinvoiman edistäminen ja palveluiden järjestäminen. Siis molemmat, ei vain toinen. Timo Aro on lanseerannut julkiseen keskusteluun puheen pito- ja vetovoimasta. Ihmisten kotipaikka ei enää välttämättä ole sama kuin työpaikkakunta. Yhä useammat liikkuvat päivittäin työn perässä, pendelöinnin ja monipaikkaisen työn lisääntyessä kaiken aikaa. Siksi jokaisen kaupungin on pidettävä huolta asumisen kannalta tärkeistä asioista. Eli paitsi niistä toimivista lakisääteisistä peruspalveluista, myös arjen onnellisuutta ja elämyksellisyyttä tuovista tekijöistä, kulttuurista, taiteesta, kuntopoluista, harrastamisen mahdollisuuksista, puistoista ja yleisestä viihtyisyydestä.  

Vaikka kuntatalous on tiukalla, ja tilanne vakava, ei ole syytä pelotteluun tai epätoivon lietsontaan. Rauhallisesti, yksissä tuumin ja suunnitelmallisesti strategian mukaan päätöksiä tehden, meille käy hyvin. Hoidamme hyvin omat hommamme, ja kun uskallamme tehdä päätöksiä pitkäjänteisesti, investoida hyvinvointiin ja elinvoimaan vaikuttavuusarviointien pohjalta, Hämeenlinna kehittyy, ja kuntatalous kohentuu. Ja lopuksi on syytä muistaa että kestävä talous on väline, onnellinen hyvä elämä ja mahdollisuuksien tasa-arvo tavoite. 

Sari Rautio

kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *