Ilmasto ei voi odottaa – rataliikenne vaatii päätöksiä NYT!

Ilmastonmuutosta ei voida enää peruuttaa. Sitä kannattaa kuitenkin hidastaa. Yhteinen sopimus on pyrkiä rajoittamaan muutosta, jotta vaikutukset pysyisivät siedettävinä ja suurilta, katastrofaalisilta muutoksilta vältyttäisiin. Hillintätoimissa kasvihuonekaasujen vähentäminen on avainasemassa ja niissä onnistuminen edellyttää kaikkien yhteiskunnan toimijoiden panosta. Liikenteen päästöt ovat noin 20 prosenttia Suomen päästöistä. Raideliikenteen lisääminen niin tavara- kuin matkustajaliikenteessä, liikkuvan työn ja pendelöinnin jatkuvasti kasvaessa, on hyvä ja välttämätön keino kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. 

 

Suomirata mahdollistaa aikanaan paitsi suoran, nopean yhteyden Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille, suoran junayhteyden pääradalta lentoasemalle ja noin tunnin yhteyden Tampereen ja Helsingin välille. Se on koko Suomen aortta, ja on edellytys koko Suomen toimivalle raideliikenteelle idästä ja pohjoisesta länteen ja etelään. Henkilöliikenteen lisäksi myös tavaraliikenne vaatii pääradan päivittämistä 2000- luvulle. Rautateiden tavaraliikenteen tonnimäärät vähenivät voimakkaasti vuoden 2008 jälkeen. 2010-luvulla tavaraliikenteen määrä ei ole saavuttanut 2000-luvun alkuvuosien tasoa, mutta nyt suunta on kääntynyt kasvuun, ja sitä työtä pitää kaikin keinoin jatkaa. Päärata hyödyttää laajasti raideliikenteen kehittymismahdollisuuksia ja koko Suomea. Päärata on Suomen liikennejärjestelmän rungon ydin. Pääradan linjaus on siten liikennejärjestelmätason ratkaisu, jota ei voi tehdä hankeyhtiön sisällä, yhtiölainsäädännön suojassa.

 

Ratainfran suunnittelua ja sen vaikutuksia aluerakenteeseen ja alueiden kehitysedellytyksiin kestävästi arvioitaessa tulee miettiä, kuinka liikennejärjestelmä tukeutuu olemassa olevaan aluerakenteeseen ja tukee sen kehittymisen edellytyksiä. Metsien läpi menevät oikoradat eivät ole taloudellisesti, toiminnallisesti eikä maankäytön kannalta perusteltuja. Raideinfrainvestoinnit ovat raskaita ympäristövaikutuksia sisältävää rakentamista. Tämän kaltaisilla infrainvestoinneilla on negatiivisia ilmastovaikutuksia, jotka radan kestävän käytön myötä aikanaan muuttuvat positiivisiksi. Uuden radan rakentaminen neitseelliseen maastoon muuttuu ilmastovaikutuksiltaan positiiviseksi huomattavasti hitaammin kuin nykyisen pääradan kehittäminen. 

 

Käyttövoiman kehittyminen vaikuttaa ajoneuvojen ilmastovaikutuksiin, minkä vuoksi se on tarpeen ottaa huomioon ilmastovaikutuksia arvioitaessa. Kestävien valintojen tekeminen ratahankkeissa on suurin vaikuttaja myös ilmaston näkökulmasta. Tällä hetkellä vain noin 2 prosenttia henkilöliikenteestä kulkee raiteilla, luku on saatava kaksinumeroiseksi ja nimenomaan täällä laajennetun metropolialueen pendelöintialueella se on helpointa, ja välttämätöntä. Liikkuva työ lisääntyy ja samoin liikkuen tehty työ lisääntyy. Juna on siinä paras vaihtoehto, siellä missä raiteet jo ovat ja kulkevat.

Päärata on niin iso asia, että tarvitsemme niin ilmastonmuutoksen kuin kestävän kasvun näkökulmasta kaikki mukaan myös eurooppalaiseen edunvalvontaan.

Sari Rautio

kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Alueiden komitean jäsen 

Hämeenlinna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *