Hoitajien lisäkorvaus kuuluu valtion harkittavaksi

KH puheenjohtaja Sari Raution mielipidekirjoitus 21.4. Hämeen Sanomissa

 

Esa Ylä-Korpi (HäSa 16.4.) kirjoitti tärkeästä asiasta, tulevaisuuteen investoimisesta. Hän viittasi myös haastatteluuni kuntien tilanteesta (HäSa 10.4.) jossa toivoin kunta-alan palkkaneuvotteluihin ymmärrystä siitä, että ”raha ei tule edelleenkään seinästä”. Tästä olen edelleen samaa mieltä. Vuosi 2019 oli historiallisen huono kuntatalouden kannalta, alijäämät ylittivät miljardin, ja käytännössä Helsingin kaupunki oli yli 300 kunnasta ainoa, joka ilman satunnaisia tuloja pääsi plussan puolelle. Nyt koronavirus aiheuttaa varovasti arvioiden kunnille ja kuntayhtymille parin miljardin lisäkustannukset, meillä Hämeenlinnassa viimeisin arvio on 23 miljoonaa. Korona paitsi lisää kustannuksia, myös vähentää tuloja. 

Sen sijaan Ylä-Korpi pisti sanoja suuhuni, joita en ole sanonut, tai ajatellut: ”Samalla Sari toivot, että myös me vuosikausia olemattomiin tai maltillisiin palkantarkastuksiin kilpailukyvyn nimissä höynäytetyt tehyläiset ja superilaiset hoitajat ymmärtäisimme asian.” Kunta-alan sopimus on laaja, kattaen lukuisat eri ammattiryhmät, jotka kaikki tekevät tärkeää työtä ihmisten arjen avuksi ja turvaksi. Siksi olisi ollut viisasta, kuten Kuntatyönantajat esittivät jo maaliskuussa, saada pikainen, siltaava työmarkkinaratkaisu aikaan. VM ennustaa nyt 5,5% notkahdusta BKThen, ja olennaista on löytää kestävä ratkaisu hoitaa jatkossakin nuo tuikitärkeät työt. Siihen tarvitaan niin menokuria, kuin myös tulojen ja työllisyyden lisäämistä. 

Kokoomus lupasi keväällä 2007 ”Sari Sairaanhoitajalle” suuret palkankorotukset. Vaalivoitto tuli, mutta kansantalous meni. Silloinen EK:n työmarkkinajohtaja Seppo Riski kuvasi neuvottelukierroksen ”lähteneen lapasesta” ja luonnehti lopputulosta ”Suomen kalleimmaksi vaalivoitoksi”. Korkeimmat palkkaratkaisut tehtiin 10-15%:n tasolla. Lasse Laatunen esittääkin helmikuussa julkaistussa Edistys – katsauksessa ratkaisuksi koko neuvottelu- ja sovittelujärjestelmän uudistamista. Tämä on kansallinen asia, ja toivon että koronan jälkeinen aika auttaa meitä rakentamaan kaikkiaan ketterämmän ja kokonaisuutena fiksummin toimivan yhteiskunnan. Ihmisen kanssa tehtävän työn arvostus nousee. 

Hoitohenkilöstö on kovilla pandemian aikana. Niin ovat monet muutkin, mutta jatkuva huoli terveydestä rasittaa varmasti enemmän sairastuneiden parissa työskenteleviä. Haluan kiittää lämpimästi siitä erinomaista työstä, jota tehdään etulinjassa. Asialliset työolot, riittävät suojavarusteet, oman työn kehittäminen ja selkeä johtaminen ovat asioita joista on pidettävä kiinni kaikissa olosuhteissa. Näihin investointeihin olemme Hämeenlinnassa sitoutuneet vahvasti yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tehyn peräänkuuluttama mahdollinen lisäkorvaus Ruotsin mallin mukaan kuuluu valtion harkittavaksi, osaksi koronapakettia. Kunnilla siihen ei ole mahdollisuutta, nykyisetkin velvoitteet on syytä arvioida uudelleen. 

Kommentti artikkeliin “Hoitajien lisäkorvaus kuuluu valtion harkittavaksi

  1. En ota kantaa itse asiaan, mutta
    lausuntoa

    ”…käytännössä Helsingin kaupunki oli yli 300 kunnasta ainoa, joka
    ilman satunnaisia tuloja pääsi plussan puolelle. ”

    pitää oikaista.

    Kyllä vuonna 2019 ylijäämäisen tuloksen teki ”käytännössä”
    peräti 84 kuntaa 296:sta (VM kuntakorit).
    Manner-Suomessa oli 296 kuntaa vuonna 2019.
    Helsinki ei ollut ainoa.

    Useimmat plussan puolelle päässeistä
    olivat melko pieniä. Hämeenlinnan kanssa
    samaa kokoluokkaa oleva Vaasa teki positiivisen
    tuloksen. Kuopiolla (120 000 as) oli myös reilusti
    positiivinen tulos 2019. Kuopiolla on vielä lisäksi hyvin¨
    ylijäämiä jäljellä edellisvuosista
    taseessa tähän (2020) vuoteen kuten Porvoolla (50 000 as)
    ja Lappeenrannalla (60 000 as)

    Kunnat ovat tehneet tosiaan paljon (enemmistö)
    alijäämäisiä tuloksia vuosina 2018 ja 2019.
    Kuitenkin huolimatta vuosina 2018 ja 2019 tehdyistä alijäämistä
    vuoden 2019 jälkeenkin 296 kunnalla (jopa)
    on kertynyttä ylijäämää. Hämeenlinna ja Janakkala ovat ”syöneet”
    jo kertyneet ylijäämänsä.

    Kuntatalous on (lähes kaikille) kunnille siis kriittisessä vaiheessa, joten erityinen tarkkuus sen hahmottamisessa ja ymmärtämisessä olisi tarpeen.

    yt. Rafael Hellsten

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *