Hoitajien lisäkorvaus kuuluu valtion harkittavaksi

KH puheenjohtaja Sari Raution mielipidekirjoitus 21.4. Hämeen Sanomissa

 

Esa Ylä-Korpi (HäSa 16.4.) kirjoitti tärkeästä asiasta, tulevaisuuteen investoimisesta. Hän viittasi myös haastatteluuni kuntien tilanteesta (HäSa 10.4.) jossa toivoin kunta-alan palkkaneuvotteluihin ymmärrystä siitä, että ”raha ei tule edelleenkään seinästä”. Tästä olen edelleen samaa mieltä. Vuosi 2019 oli historiallisen huono kuntatalouden kannalta, alijäämät ylittivät miljardin, ja käytännössä Helsingin kaupunki oli yli 300 kunnasta ainoa, joka ilman satunnaisia tuloja pääsi plussan puolelle. Nyt koronavirus aiheuttaa varovasti arvioiden kunnille ja kuntayhtymille parin miljardin lisäkustannukset, meillä Hämeenlinnassa viimeisin arvio on 23 miljoonaa. Korona paitsi lisää kustannuksia, myös vähentää tuloja. 

Sen sijaan Ylä-Korpi pisti sanoja suuhuni, joita en ole sanonut, tai ajatellut: ”Samalla Sari toivot, että myös me vuosikausia olemattomiin tai maltillisiin palkantarkastuksiin kilpailukyvyn nimissä höynäytetyt tehyläiset ja superilaiset hoitajat ymmärtäisimme asian.” Kunta-alan sopimus on laaja, kattaen lukuisat eri ammattiryhmät, jotka kaikki tekevät tärkeää työtä ihmisten arjen avuksi ja turvaksi. Siksi olisi ollut viisasta, kuten Kuntatyönantajat esittivät jo maaliskuussa, saada pikainen, siltaava työmarkkinaratkaisu aikaan. VM ennustaa nyt 5,5% notkahdusta BKThen, ja olennaista on löytää kestävä ratkaisu hoitaa jatkossakin nuo tuikitärkeät työt. Siihen tarvitaan niin menokuria, kuin myös tulojen ja työllisyyden lisäämistä. 

Kokoomus lupasi keväällä 2007 ”Sari Sairaanhoitajalle” suuret palkankorotukset. Vaalivoitto tuli, mutta kansantalous meni. Silloinen EK:n työmarkkinajohtaja Seppo Riski kuvasi neuvottelukierroksen ”lähteneen lapasesta” ja luonnehti lopputulosta ”Suomen kalleimmaksi vaalivoitoksi”. Korkeimmat palkkaratkaisut tehtiin 10-15%:n tasolla. Lasse Laatunen esittääkin helmikuussa julkaistussa Edistys – katsauksessa ratkaisuksi koko neuvottelu- ja sovittelujärjestelmän uudistamista. Tämä on kansallinen asia, ja toivon että koronan jälkeinen aika auttaa meitä rakentamaan kaikkiaan ketterämmän ja kokonaisuutena fiksummin toimivan yhteiskunnan. Ihmisen kanssa tehtävän työn arvostus nousee. 

Hoitohenkilöstö on kovilla pandemian aikana. Niin ovat monet muutkin, mutta jatkuva huoli terveydestä rasittaa varmasti enemmän sairastuneiden parissa työskenteleviä. Haluan kiittää lämpimästi siitä erinomaista työstä, jota tehdään etulinjassa. Asialliset työolot, riittävät suojavarusteet, oman työn kehittäminen ja selkeä johtaminen ovat asioita joista on pidettävä kiinni kaikissa olosuhteissa. Näihin investointeihin olemme Hämeenlinnassa sitoutuneet vahvasti yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tehyn peräänkuuluttama mahdollinen lisäkorvaus Ruotsin mallin mukaan kuuluu valtion harkittavaksi, osaksi koronapakettia. Kunnilla siihen ei ole mahdollisuutta, nykyisetkin velvoitteet on syytä arvioida uudelleen. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *