Sote-uudistus ei parantaisi palveluita

Suuresti arvostamani valtuutettu Juhani Lehto kirjoitti (HäSa 4.3.) että soteuudistus vaatii vain pientä säätöä. Lehto tarkasteli asiaa hiukan kapeasti, kaikki ne kirjoituksessa nostetut, sinänsä tärkeät asiat voidaan rakentaa myös nykymallissa, jos niitä Lehdon peräänkuuluttamia resursseja olisi lisää. Huomioitavaa on että nykymallia kehittämällä laajalla julkisella yhteisomistuksella perustetut huippuyksiköt Coxa ja Sydänsairaala voivat jatkaa toimintaansa, oma lääkäri ja oma hoitaja mallit onnistuvat ja integraatio perusterveydenhoiden ja erikoissairaanhoidon kesken, sosiaalipalveluja unohtamatta on jo toteutettu esimerkiksi Päijät-Hämeessä ja Eksotessa. Kiinnostavampaa, ja valitettavasti vähemmän keskustelua on herättänyt yhteiskunnan kokonaiskestävyys nyt suunnitellun megalomaanisen hallinnonuudistamisen jälkeen.

Uunituore HUSin arviointiraportti uudistuksen talousvaikutuksista kertoo samaa karua kieltään kuin kuntien syksyllä antamat sadat lausunnot. Tämän arviointiraportin johtopäätös on se, että hyvinvointialueiden ehdotettu rahoitusmalli todennäköisesti kasvattaa sote-kustannuksia arvioitua enemmän. Rahoitusmalli perustuu nykyisiin kustannuksiin, joita kasvatetaan kustannustason ja palvelutarpeen kasvun sekä hyvinvointialueille osoitettujen lisätehtävien perusteella. Hyvinvointialue tai sen asukkaat eivät joudu itse vastaamaan budjettinsa ylityksistä, eivätkä toisaalta hyödy mahdollisista säästöistä. Koska rahoitusmalli ei sisällä kannusteita kustannusten hillintään – pikemminkin se kannustaa käyttämään enemmän rahaa kuin hyvinvointialueille on allokoitu – uudistuksesta puuttuvat mekanismit, jotka helpottaisivat julkistalouden kestävyysvajetta Suomessa.

Tämä on erittäin huolestuttavaa, samaan aikaan kun koronakriisi on jo nostanut koko julkisen sektorin velkaantumista ja myös ennakot soten vaikutuksista kuntien kantokykyyn kertovat rajuista heikennyksistä mm investointitasoon ja elinvoimaan. Vaikka maan hallitus ei ole muissakaan lakihankkeissa osoittanut erityistä kiinnostusta julkisen talouden kestävyyteen, on talousvaikutusten huomiotta jättäminen vastuutonta. Varsinkin jos samalla vaaditaan hallituspuolueiden omien soteammattilaisten taholta voimakkaita lisäresursseja uudistuksen lisäksi.

Nyt käsittelyssä oleva sote-uudistus ei auta sinänsä tarpeelliseen sote-palveluiden parantamiseen. Uudistus pitäisi valmistella uudelleen siten, että siinä olisi hyvät ja toimivat yhteistyöratkaisut yksityisten palveluntuottajien ja julkisen palveluntarjonnan kanssa. Tosin tämäkin on mahdollista nykymallissa. Mihin siis tätä nykyistä esitystä tarvitaan?

Sari Rautio

Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Hämeenlinna

Julkaistu Hämeen Sanomissa 8.3.2021

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.