Kaija-Leena Savijoki
Kaupunginvaltuutettu
Ikäihmisten lautakunnan puheenjohta
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
Teksti on julkaistu Hämeen Sanomien Vierailija-palstalla 6.11.2014

Vanhuspalveluissa julkisuuteen nousevat usein negatiiviset uutiset. Tänä vuonna Hämeenlinnassa on ollut kuitenkin myös monia ilonaiheita.

Ikäihmiset ovat eri tilaisuuksissa ja yhteydenotoissa antaneet kaupungille runsaasti kiitosta näistä kolmesta onnistumisesta:

Hauhon kotihoito

Viime kesänä Hauhon kotihoidolle myönnettiin valtakunnallinen Laatuteko iäkkäiden palveluissa – tunnustus. Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä Hauholla annetaan Suomen laadukkainta kotihoitoa. Ainoastaan Helsingin eteläinen kotihoito sai vastaavan huomionosoituksen. Hauhon kotihoidon viidentoista hengen työporukan on syytä olla ylpeä, sillä tunnustusta haki peräti 641 yksikköä eri puolilta Suomea.

Hauholla on noudatettu helpolta kuulostavaa ohjenuoraa: mahdollistaa ikäihmisen hyvä elämä kotona. Kiitosta Hauho sai mm. siitä, että työajasta iso osa kuuluu asiakkaiden parissa ja hoitaja on tavoitettavissa vuorokauden ympäri. Järkevät toimintatavat ovat hioutuneet yhdistämällä kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Lähihoitajalle tämä on tiennyt totuttua laajempaa toimenkuvaa. Työ järkevöityi, kun sairaanhoitaja ei enää rampannut lähihoitajan perässä asiakkaiden luona hoitamassa omia työtehtäviään. Oma osansa kotihoidon toimivuudella oli sillä, että ajanvarausjärjestelmä otettiin tehokkaasti käyttöön ja ennen kaikkea: että työtä tehdään innostuneella ja sitoutuneella työporukalla!

Hauhon kotihoidosta saatuja hyviä käytänteitä on syytä levittää myös muille alueille, sillä kotipalveluissa onnistuminen on meille kohtalon kysymys. Vaikka yhdeksän kymmenestä hämeenlinnalaisesta yli 75-vuotiaasta asuu kotona, Ikäihmisten lautakunnan rahoista vain kolmasosa käytetään kotiin annettaviin palveluihin. Jotta saisimme suuremman osan ikäihmisistä autetuksi, tämä suunta pitäisi saada kääntymään. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, joissa tyytyväisyys vanhustenpalveluihin ovat paljon meitä suurempaa, kotiin vietävien palveluiden ja kuntoutuksen osuus palveluista on merkittävästi korkeampi kuin meillä.

Kumppanuustalo

Vapaaehtoistyössä toimiminen voi olla äärimmäisen palkitsevaa sekä vapaaehtoistyöntekijän itsensä että vanhuksen näkökulmasta.

Helsinki Mission johtaja Olli Valtonen on tuonut esille, että eläkkeellä olevista vapaaehtoisista löytyy valtava käyttämätön voimavara, jos vain yhteiskunnalla olisi keinot ja mallit ottaa tämä työ vastaan. Tämä aktiivisten senioreiden joukko olisi halukas järjestämään ikäisilleen toimintaa, jos olosuhteet ja toimintaympäristö pystyttäisiin luomaan sellaiseksi, että se olisi mahdollista. Ilman selkeää organisointia ja niveltämistä kunnan muuhun toimintaan, se ei onnistu.

Hämeenlinnassa on lähdetty rohkeasti vauhdittamaan ja uudistamaan vapaaehtoistyötä. Kaupunki on remontoinut yhdessä Hämeenlinna-Vanaja seurakunnan kanssa järjestöille ja yhdistyksille vanhasta kirjastotalosta Kumppanuustalon. Talosta on tullut yhdistyksien yhteinen tila ja kansalaistoiminnan keskus. Vapaaehtoistoimijat ja yhdistykset saivat näin entistä ehommat ja viihtyisämmät tilat aivan kaupungin sydämestä.

Myös ikäihmisten parissa tärkeää työtä tekevä Vapaaehtoiskeskus Pysäkki on muuttanut Kumppanuustaloon ja aloittaa näin uuden taipaleen 20-vuotisessa historiassaan. Kastellin ikäihmisten asiakasohjauksessa annetaan tietoa sekä kaupungin omasta, yksityisen että kolmannen sektorin toiminnasta ikäihmisille.

Iittalan hyvinvointikeskus

Suomessa vanhustenhuoltoa on usein syytetty siitä, että ihminen joutuu muuttamaan pois tutusta ympäristöstä, kun palvelujen tarve lisääntyy. Siksi STM:n työryhmä ja THL:n Ikähorisontti- hanke on suositellut, että Suomeen rakennettaisiin tulevaisuudessa enenevässä määrin palvelukampuksia, jotka on suunniteltu ikääntyvän väestön ääntä kuunnellen. Ideana on, että palvelu ja hoiva tulevat asiakkaan luo ja vanhus pysyy elämänsä loppuun asti samassa ympäristössä.

Palvelukeskuksissa asiakkaan sosiaaliset kontaktit tuttuun ympäristöön eivät katkea, mikä lisää turvallisuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä. Omaisten huoli läheisistä vähenee, kun sama hoitohenkilöstö pysyy hoivan muuttuessa. Samalla ikääntyvät pysyvät osana kylää ja rikastuttavat näin omalla olemassaolollaan kaikkien elämää!

Iittalan hyvinvointikeskus tulee olemaan tällainen kampus.  Keskus on edennyt tilojen suunnitteluvaiheeseen. Rakentaminen aloitettaneen loppukesästä ja tarkoitus on, että kohde valmistuu vuoden 2016 lopussa.

Rakennuttajana on Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiö. Keskukseen rakennetaan 50 ikäihmisille soveltuvaa esteetöntä asuntoa, johon jokaiseen tulee keittotila ja iso kylpyhuone. Hyvinvointikeskukseen tulee myös kirjasto, terveyskeskushuone, valmistuskeittiö, pieni ravintola, harrastetiloja sekä yritystilat kampaamo- ja jalkahoitoyrittäjälle, jotka palvelevat myös muita iittalalaisia.

Myös Lammille on tarkoitus rakentaa vastaavankaltainen palvelukeskus. Ilahduttavaa onkin todeta, että kun Iittalan, Lammin ja Rengon kohteet saadaan uudistettua, meillä on vihdoin koko Hämeenlinnassa toimitiloiltaan nykyaikaiseen vanhustenhuoltoon soveltuvat tilat!