Keijo Suomalainen
Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu 8.11.2014 ilmestyneessä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten numerossa.

Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa on viime aikoina viljelty ahkerasti termiä hyvä veli -verkosto. Verkoston on sanottu hoitavan hämeenlinnalaisten yhteisiä asioita hyvän hallintotavan vastaisesti omaa etuaan ajaen.

Lokakuun viimeisenä maanantaina esitetyn Ylen MOT-ohjelman kerrottiin paljastavan hyvä veli -verkoston salat.  Päivää aikaisemmin ilmestyneestä Helsingin Sanomien jutusta kuhistiin myös ennakkoon.

Ohjelma ja juttu esittelivät vain sen verkoston, joka on ollut valtaosan hämeenlinnalaisista tiedossa iät ja ajat. Suuria uusia paljastuksia tai mitään muutakaan kummallista ei tullut esille.

Tutkimusten mukaan hyvä veli -verkoston huonot puolet nousevat pintaan, kun verkoston toiminta ja jäsenet on mahdollista pitää salassa. Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa ihmisten verkostot eivät pysy millään salassa. Verkostojen toimintakin tunnetaan varsin hyvin.

Verkostojensa avulla ihmiset pystyvät vaihtamaan tietoja kulloisenkin mielenkiinnon kohteena olevista asioista. Asiantuntijoiden verkostot luovat edellytyksiä kehittymiselle. Ihminen voi kehittää itseään ja osaamistaan kuulumalla verkostoon. Hän voi myös tuoda omaa osaamistaan muiden käyttöön.

Laajemmin tarkasteltuna nykyajan ihmisen elämä soljuu eteenpäin erilaisissa verkostoissa. Joka toinen ihminen maailmassa käyttää nettiä. Netissä ihmiset liittyvät tai heidät liitetään huomaamattaan erilaisiin verkostoihin niin hyvässä kuin pahassa.

Suomalaisille tyypillinen verkosto on järjestötoiminta. Järjestöissä on 15 miljoonaa henkilöjäsentä, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen suomalainen kuuluu keskiarvolla mitattuna kolmeen järjestöön. Useampaan kuin viiteen järjestöön kuuluu kahdeksan prosenttia suomalaisista.

Osuustoiminnan menestyminen kertoo suomalaisten halusta kuulua verkostoon, joka tuo etua heille. Suomalaisten lompakoista löytyvät miljoonat päivittäistavarakauppojen bonuskortit viestivät samaa asiaa.

Pääosa suomalaisista verkostoista toimii jäsentensä yhteistä hyvää edistäen. Tuskinpa yksikään suomalainen on ajatellut kuuluvansa arveluttavaan verkostoon saadessaan bonuksia ostoksistaan tai tankatessaan autoaan edullisemmalla polttoaineella.

Verkosto muuttuu arveluttavaksi, kun ihminen saa siltä etua, jota muut verkoston jäsenet eivät saa. Julkisen tai vastuullisen aseman väärinkäyttö yksityiseksi eduksi on jo korruptiota. Näin ovat pohtineet verkostoja tutkivat viisaat.

Yrityksille verkostoituminen on suorastaan elinehto. Ilman verkostoja yritys ei pysty tekemään osaamistaan ja tuotteittaan tunnetuksi. Verkostoitumalla yritys pystyy hyödyntämään muiden yritysten osaamista ja keskittymään oman osaamisensa ja tuotteidensa kehittämiseen.

Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa edistävä Team Finland -verkosto on hieno esimerkki nykyajan verkostoitumisesta. Verkoston alkutaival on ollut menestyksekäs.

Hämeenlinnaankin olisi syytä muodostaa kaikkien hämeenlinnalaisten yhteistä etua edistävä Team Hämeenlinna -verkosto. Sen Hämeenlinna ja me kaikki hämeenlinnalaiset olemme ansainneet.