Keijo Suomalainen
Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu 24.1.2015 ilmestyneessä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten numerossa.

Kuntien toimintaympäristö on muuttunut sen verran reippaasti viime vuosina, että vuonna 1995 säädetty kuntalaki muutoksineen uudistetaan kokonaisuudessaan. Eduskunnan käsittelyssä oleva laki astuu voimaan vielä tämän vuoden kuluessa. Uuteen lakiin on sisällytetty runsaasti uutta säännöstöä kuntien johtamisesta ja taloudenpidosta.

Uuden kuntalain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä.

Uusi laki määrittää, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.

Strategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka, kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.

Merkittävin uhka uuden lain tarkoituksen toteutumiselle on valtion kunnille osoittamat lukuisat tehtävät sekä niiden tiukka säätely. Vaikka kunnasta löytyisi halua ja ymmärrytä soveltaa jotain säädöksen kohtaa kunnan asukkaiden eduksi, valtion valvovat viranomaiset estävät aikeet.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus kasvattaa uhkaa entisestään. Kunnan kannalta kaikkein kehnoimmassa vaihtoehdossa se siirtää ison osan kunnan asukkaiden maksamista veroista sekä päätösvallasta kunnan ulkopuolelle.

Valitettavan harva kuntapäättäjä on tuonut julki mielipiteensä uuden kuntalain vaikutuksista kunnan toimintaan, vaikka lain kokonaisuudistus on tarjonnut virikkeitä erilaisten mielipiteiden esittämiseen. Kunnan asukkaan olisi hyvä tietää, millaisena valtuutetut tai valtuustoryhmät näkevät kunnan pitkän aikavälin strategiset tavoitteet.

Keskustelua uudesta laista sekä kuntien näkymistä voi hyvin nostattaa eduskuntavaalien kampanjoissakin. Iso joukko kuntapäättäjiä tavoittelee kansanedustajan paikkaa huhtikuu vaaleissa. Heiltä löytyy varmasti näkemyksiä kuntien tulevaisuudesta sekä ennen kaikkea kuntien ja valtion toimintojen yhteensovittamisesta.

Kuntien toimintaedellytysten ja tulevaisuuden pohtiminen on tärkeää, sillä meistä jokainen käyttää kuntien järjestämiä palveluja. Kunta on yllättävän merkittävä kumppani elämämme eri vaiheissa. Mietipä, millaisessa kunnassa sinä haluat asua kymmenen vuoden päästä, entä millaisia palveluja haluat kunnan sinulle tuolloin järjestävän.

Valtiovarainministeriön Tulevaisuuden kunta -kiertue on kiertänyt Suomea. Kiertueen tilaisuuksia on järjestetty kuudella paikkakunnalla. Seitsemäs tilaisuus järjestetään tiistaina Rovaniemellä. Hämeessä ja Pirkanmaalla kiertue ei pysähdy. Uskaltaisiko tästä ennustaa, että täkäläisillä kunnilla on parempi tulevaisuus edessään tai jo nyt pitkän aikavälin kuntastrategia paremmin hallussa?