Keijo Suomalainen
Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu 14.3.2015 ilmestyneessä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten numerossa.
Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Perustuslaki suo kunnille verotusoikeuden.
Perustuslaki antaa kunnille ja kunnan asukkaille vahvan aseman suomalaisessa yhteiskunnassa. Kunnan asukkaat saavat päättää, kuinka he järjestävät kuntansa asiat. Kunnan asukkaat päättävät, kuinka he käyttävät varojaan kuntansa toimintojen ylläpitoon.
Kuntalaki sallii valtion ohjausta sen verran, että valtiovarainministeriö voi seurata yleisesti kuntien toimintaa ja taloutta sekä huolehtia, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa.
Kunta ja kunnan asukkaat saisivat elää itsenäistä elämää niin kauan, kuin ne tulevat toimeen omillaan. Koska kunnan kokoamat verotulot ja maksut eivät riitä kattamaan kaikkia kunnan menoja, valtio jakaa kunnalle valtionosuutta. Samalla valtio pääsee seuraamaan tarkemmin kuntien toimintaa ja taloutta.
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta velvoittaa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan selvittämään yhdessä valtion kanssa kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi.
Kuntarakennelaki antaa valtiolle jo mahdollisuuden yhdistää kunta, joka ei pysty turvaamaan asukkailleen lainsäädännön edellyttämiä palveluja, toiseen kuntaan. Ensimmäiset lain mahdollistamat yhdistymiset tapahtuivat vuoden vaihteessa, kun valtio liitti Lavian Poriin ja Tarvasjoen Lietoon.
Lavian kunnanvaltuusto ja Porin kaupunginvaltuusto hylkäsivät kuntajakoselvittäjän ehdotuksen. Valtioneuvosto päätti tästä huolimatta yhdistää Lavian Poriin. Lavia ei hyväksynyt valtioneuvoston päätöstä, vaan vaati päätöksen kumoamista korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa. Korkein hallinto-oikeus tutki asian ja hylkäsi valituksen
Korkeimman hallinto-oikeuden pohdinnat päätöksensä perusteluissa ovat hyödyllistä luettavaa jokaiselle kunnallista tehtävää hoitavalle henkilölle. Kunnan asukkaan on saatava lain määrittämät palvelut. Ellei asukas saa palveluja, kunta voi menettää itsenäisyytensä.
Valitettavan moni kunnallista tehtävää hoitava henkilö unohtaa kunnan ja kunnan asukkaan välisen aseman. Erityisen vaikeaan taloudelliseen asemaan ajautuneen kunnan johtohenkilötkin puolustavat kuntansa itsenäisyyttä, vaikka heidän pitäisi olla ensisijaisesti huolissaan asukkaiden palvelujen turvaamisesta.
Vähään tyytyvät myös taloudellisten ja toiminnallisten paineiden alla kituuttavan kunnan asukkaat, sillä julkisuudessa ei juuri näy vaatimuksia kunnan liittämisestä toisen kuntaan palvelujen parantamiseksi. Ehkä asukkaat uskovat kunnan johtohenkilöiden vakuutteluihin hienosti hoidetuista asioista.
Maassamme on kolmisenkymmentä kituuttavaa kuntaa. Jotkut niistä tulevat varmasti kokemaan Lavian ja Tarvasjoen tylyn kohtalon, mutta toivottavasti pääosa oppi, että perustuslaki ei suojaa kuntaa, vaan kunnan asukkaan lakisääteiset palvelut.