Keijo Suomalainen
Kokoomuksen Hämeenlinnan Kunnallisjärjestö r.y:n puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 14.5.2016.

Innovaatiot edistävät kasvua, siksi kehittymään pyrkivät yritykset panostavat innovaatiojohtamiseen. Innovaatiojohtamisessa jokaista yrityksen työntekijää kannustetaan pohtimaan, millä tavalla yritys yltää jatkuvan uudistumisen uralle.

Innovaatiopolitiikkaa taas tarvitaan, jotta yritykset panostukset innovaatioihin nousevat yhteiskunnallisen merkittävyyden kannalta riittävälle tasolle. Politiikka luo edellytykset innovaatioiden synnylle, mutta ei määritä, millaisia innovaatioita pitää syntyä.

Innovaatiopolitiikka on uudistettu Suomessa vuonna 2008 laaditun innovaatiostrategian pohjalta. Strategia laajensi innovaatiot muun muassa julkisiin palveluihin. Käyttäjälähtöisten palveluinnovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa strategia näki paljon parannettavaa. Politiikkaa on täsmennetty hallitusohjelmissa.

Kuntapalveluiden innovatiivinen ja käyttäjälähtöinen kehittäminen on ollut Kuntaliiton strateginen tavoite kuluvan vuosikymmenen alusta lähtien. Kuntaliiton linjaukset näkyvät varsin hyvin kuntien suunnitelma-asiakirjoissa.

Kunnan asukkaat ovat perinteisesti voineet kehittää kuntansa palveluja osallistumalla kunnallispolitiikkaan.  Nykyisen ajattelun mukaan kehittämisessä ei tarvita välikäsiä, vaan palvelun käyttäjän pitää voida osallistua palvelun kehittämiseen. Käyttäjälähtöisyys on kunnan asukkaan kannalta kansallisen innovaatiostrategian keskeinen käsite.  Kuntien on pitänyt siirtyä palveluissaan tuottajakeskeisyydestä käyttäjälähtöisyyteen.

Kuntien taival innovaatioiden polulla on aluillaan. Kuntien henkilökunnasta ja päättäjistä löytyy henkilöitä, jotka ovat oivaltaneet, että kuntien pitää uudistua siinä missä muunkin yhteiskunnan. Uudistajien osuus henkilökunnasta ja päättäjistä on vain valitettavan pieni. Sen sijaan niitä, jotka haluavat pitäytyä vanhassa ja turvallisessa, on runsaasti.

Innovatiivinen toimintatapa on kuntapäättäjille aikamoinen haaste. Parhaat innovaatiot syntyvät palvelun tuottajan ja käyttäjän välisessä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa. Päättäjät voivat vain ihmetellä, mistä uudistuksia kumpuaa, ja kuinka heidän pitää suhtautua niihin.

Hämeenlinnan kaupunkistrategiaan innovatiivinen ajattelu on kirjattu selkeästi. Hämeenlinnan arvoja ovat yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys, luovuus ja rohkeus sekä kestävä elämäntapa. Jokaisesta arvosta löytyy innovaation siemen. Hämeenlinna on strategiansa mukaan valmis uudistumaan juuri sillä tavalla, joka innovaatio-oppien mukaan tuo parhaan tuloksen.

Hämeenlinnan pyrkimystä jatkuvaan uudistumiseen haittaa merkittävästi se, että jotkut päättäjät vastustavat kaikkea uutta. He möyrivät mieluummin menneessä kuin silmäilevät avarakatseisesti tulevaisuuteen. He kertovat tietävänsä, millaisia palveluja kaupunkilaiset haluavat ja millaisia eivät.

Kuntavaalien ehdokashakemusten jättämiseen on aikaa reilu yhdeksän kuukautta. Toivottavasti mahdollisimman moni innovatiiviseen ajatteluun pystyvä henkilö hakeutuu tuona aikana ehdokkaaksi. Heitä tarvitaan, jotta Hämeenlinnaan saadaan luotua innovatiivinen toimintakulttuuri.