Anni Puntila, kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu alun perin Hämeen Sanomissa 19.3.2018

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto käsitteli vuoden 2017 tuloksellisuusohjelman tuloksia viikko sitten maanantaina, 12.3 pidetyssä kokouksessa. Ohjelman tavoitteena oli saavuttaa 2,3 miljoonan euron säästöt kaupungin organisaatiosta. Näennäisesti tuloksellisuusohjelma saavutti tavoitteet, koska tavoitteiden toteutumisessa sovellettiin niin kutsuttua nollalattiaa. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoiteltujen säästöjen tulos on nolla vaikka kyseisen säästökohdan menot olisivat kasvaneet supistumisen sijaan.

Laskentatavan takia lopputulos näyttää 2,324 miljoonaa säästettyä euroa. Todellisuus on valitettavasti toisenlainen. Pelkästään lastensuojelun kustannukset nousivat viime vuonna 1,538 miljoonaa euroa vuodesta 2016. Tuloksellisuusohjelmassa lastensuojelusta tavoiteltiin 80000 euron säästöjä.

Samoin kävi muun muassa suun terveydenhuollon lääkäripalveluiden ostoissa ja henkisen hyvinvoinnin ostopalveluissa. Näissä tavoiteltiin yhteensä 105000 euron säästöjä, mutta yhteenlaskettu kustannusten nousu vuodesta 2016 oli 445000 euroa. Näistä muodostuu jo 1,983 miljoonan euron kustannusnousu. Näiden lisäksi kustannukset nousivat muun muassa asiantuntijapalveluiden käytössä.

Tuloksellisuusohjelmalla saatiin aikaan myös positiivisia vaikutuksia. Linnainfran toiminnasta säästettiin 230000 euroa, luottamushenkilöiden palkkiouudistus mahdollisti 89000 euron säästöt ja Tekmen ateriapalveluista onnistuttiin säästämään 100000 euroa. Lisäksi kaupungin organisaatiomuutoksen kautta henkilöstömenoista säästettiin 200000 euroa ja museoiden sekä kirjaston henkilöstömenoista yhteensä 116000 euroa.

Taloudellisesti paras toteutunut tavoite oli Tilapalvelut liikelaitoksen myyntivoittotavoitteen nosto. Se toi kaupungin kassaan rahaa 900000 euroa, mikä on 300000 euroa budjetoitua enemmän.

Toteutuneet ja tavoitteen ylittäneet säästökohteet osoittavat, että kaupungin toiminnoista on mahdollista saada säästöjä aikaan. Tämä on tärkeä signaali tulevaisuutta varten, sillä säästöjen aika Hämeenlinnassa ei suinkaan ole ohi. Jatkossa säästöjä on löydyttävä vuosi vuodelta enemmän, jos kaupunki haluaa katkaista velkakierteen ja välttyä veronkorotuksilta.

Tuloksellisuusohjelma on itsessään hyvä asia. Selvät ja toimialoittain yksilöidyt säästökohteet ja -tavoitteet helpottavat menoleikkauksien toteuttamista ja seuraamista. Ongelmaksi muodostuu tapa, jolla ohjelman lopputulos esitellään. Kaupunginvaltuusto sai eteensä tulokset, joiden pohjalta kustannussäästöt näyttävät toteutuneen tavoitteen mukaisesti, eli hämeenlinnalaisittain loistavasti. Todellinen talousvaikutus on kuitenkin suurinpiirtein nolla, ellei jopa negatiivinen.

Kaupunginvaltuuston on mahdotonta johtaa leikkausten toimeenpanoa, jos seurantamittarit eivät ole realistisia. Voimme asettaa itsellemme tavoitteita tavoitteiden perään, myhäillä  hyvältä näyttäville tuloksille ja ihmetellä valtuustokauden lopussa, miksi talouden tunnuslukumme lähentelevät kriisikunnankriitereitä. Tai sitten voimme ottaa härkää sarvista, katsoa totuutta peiliin ja huolehtia siitä, että toteutuneet tavoitteet ovat oikeita säästöjä, joilla on todellista vaikutusta talouteen.