Korona on pysäyttänyt normaalin päiväjärjestyksen. Pääsiäiseen laskeutuminen, paaston aika, on tällä ainutlaatuisella tavalla muuttanut koko yhteiskuntamme toiminnan, ja kokonaisuutta emme vielä edes tiedä. Elämme nyt vielä odotuksen aikaa, ehkä tyyntä myrskyn edellä. Isku koko yhteiskuntaan on syvempi kuin vielä ymmärrämmekään. Juuri nyt on kuitenkin aika katsoa ylösnousemukseen, aikaan koronan jälkeen ja tehdä rohkeita ja viisaista tulevaisuusinvestointeja. Juuri nyt on tärkeää hoitaa etäopetus, ikäihmisten arki, ja tukea tarvitsevien ihmisten palvelut hyvin, ettei synnytetä samankaltaisia ongelmia kuin 90-luvun lamassa. Hyvinvointia ja elinvoimaa edistävät ratkaisut ovat aidosti investointeja eikä kulueriä, kun katsotaan aikaa pidemmälle kaksikymmentäluvulle. Samalla on pidettävä parhaalla mahdollisella tavalla huolta elinvoimaisten yritysten edellytyksistä, ettei tämä hetki tuhoa peruuttamattomasti tehtyä työtä.
”Kuinka nopeasti yhteiskunta palautuu ja talous ponnahtaa takaisin kasvu-uralle riippuu akuutin kriisin hoidosta ja siitä, kuinka nopeasti lähes kokonaan seisahtunut yksityinen ja julkinen kysyntä saadaan kylmäkäynnistettyä akuutin kriisin laannuttua”, sanoi Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola viisaasti 2.4.
Maan hallitus kokoontuu kehysriiheen pääsiäisviikolla. Kunnat ja kaupungit hoitavat ihmisten arjen myös poikkeustilanteissa. Kunnat myös panevat toimeen hallituksen toimet, onpa sitten kyse opetuksen järjestelyistä, ennakoivasta lastensuojelutyöstä, kuntoutuksesta tai vanhusten hoivasta. Monet koronan aiheuttamat kustannukset ovat kuntien kontolla. Kun tiedetään että kuntien talous oli jo valmiiksi historiallisen hankala, on valtion tuettava merkittävästi, ja kestävästi kuntia tehtäviensä hoitamisessa. Viisasta on myös pitää pyörät pyörimässä missä mahdollista on, jatkaa julkisia elinvoima- ja peruspalveluinvestointeja ja hankintoja jopa hiukan kiihdyttäen. Kehysriihessä pitää myös päättää taloutta elvyttävien infrahankkeiden, kuten rataverkon peruskorjauksen, käynnistämisestä. Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia. Keskuskauppakamarin ehdottama veronalennus ansaitsee myös vakavan pohdinnan: Ansiotuloverotusta pitäisi keventää kahdella prosenttiyksiköllä kautta linjan. ”Käytettävissä olevien tulojen määräaikainen kasvattaminen on hyvää suhdannepolitiikkaa, sillä ihmiset kuluttavat suuren osan kasvaneista tuloistaan, mikä parantaa elvytyksen tehokkuutta muun muassa kasvattamalla työllisyyttä.” Fakta että työllisyyden lisääminen on ainoa kestävä tapa pitää huolta hyvinvoinnista ei ole kadonnut koronan myötä mihinkään.
Myös täällä Hämeenlinnassa on meidän jatkettava investointeja, ja suunniteltava elämää koronan jälkeen. Elinvoimaa, vetovoimaa ja lumovoimaa tarvitaan jatkossakin. Maailma muuttuu monelta osin, ja nyt tehtävillä valinnoilla on iso merkitys. Yhteisten arvojen ja visioiden tarve kasvaa. Hämeenlinna on uudistuva, elinvoimainen, turvallinen ja aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä – jatkossakin, kun toimimme yhdessä. Toivo elää, ja meitä jokaista tarvitaan.
Sari Rautio
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja